Mitä me syödään?

Ruokaa. Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen. Tarkennettuna meillä syödään kasvispainotteista ruokaa. Kaupassa pyrimme käymään kerran viikossa ja suosimaan ekologisia vaihtoehtoja. Minä noudatan lähes täysin vegaanista ruokavaliota ekologisten syiden ja osittain kananmuna allergian vuoksi. Mies syö kotona samaa ruokaa ja lisäksi ajoittain itse pyydystettyä kalaa.

Vegaanisuus tarkoittaa minulle puhtaita raaka-aineita ja hyvää ruokaa ekologisella pohjalla. En sano sen olevan kaikille oikea vaihtoehto syödä. Päinvastoin. Jokainen itse tietää mikä omalle elimistölle parhaiten sopii. Sen sijaan sitä, mitkä valinnat ovat itse tehtyjä, on tässä nyky yhteiskunnassa hyvin vaikea arvioida. Elämme useiden mainostajien ja isojen firmojen vaikutusten alaisina. Tiedostamattamme teemme valintoja, joihin on vaikuttanut kaikki muu kuin todellinen elimistön tarve syödä jotain. Esimerkiksi nähdessään mainoksen tietystä jogurtista, jolla voidaan kuvailla olevan jos minkälaisia hyviä vaikutuksia, kehittelee ihminen mielessään tarpeen tuotetta kohtaan.

Kulutusyhteiskuntamme on unohtanut mikä oikeasti on tarpeellista ja mikä ei. Monet vetoavat minulle kasvisruoasta puhuttaessa, että ihminenhän on aina ollut metsästäjä ja keräilijä. Totta osittain. Mikä kuitenkin on muuttunut, on ruoan määrä. Ennen pieni liha määrä on voitu jakaa useiden kymmenien ihmisten kesken, eikä se ole ollut ruoan pääraaka-aine vaan lisuke. On syöty tarpeeseen eikä yli tarpeen. 

Liha vaikuttaa moniin sairauksiin, tosin niin vaikuttaa esimerkiksi sokerikin. Elimistö ei kestä valtavaa lihamäärää, jota päivittäin osa ihmisistä kuluttaa. Siksi lihan syönnin vähentäminen on jo iso asia. Kasvisyöntiin siirtyvät ovat todenneet oman olonsa kevenneen, mielen olevan virkeämpi ja unen parempaa jätettyään lihatuotteet pois ruokavaliosta. Myös laboratorioarvot paranevat. Tosin tähän voi vaikuttaa myös kasvisten lisääntynyt määrä ja mahdolliset muut elintapojen muutokset. Minun on myös edelleen hyvin vaikea hyväksyä maidon tarpeen perustelua kalsiumilla. Suomessa käytetään lähes eniten maailmassa maitotuotteita ja meillä esiintyy eniten osteoporoosia. Miten tämä on mahdollista?

Me pyrimme miehen kanssa perustelemaan ja löytämään aina faktoja valinnoistamme. Esimerkiksi onhan istutettu kala sinänsä parempi vaihtoehto kun norjasta kuljetettu lohi. Tosin taas Norjasta kuljetettu lohi on parempi vaihtoehto kuin Suomessa kasvatettu nauta (esim. jauheliha). Eettisyys tuo taas aivan oman puolensa asioihin, joita välillä pohdinkin, mutta pääasiassa ekologisuus on tärkein arvo minulle. Eettiseltä kannalta en näe mitään järkeä eläimien kasvattamisessa ruoaksi, kun kasvisvaihtoehto ei aiheuta eettistä vääryyttä eläimille tai ihmisille. Tässäkin on toki poikkeuksia. Esimerkiksi avokadon valtava kulutusmäärä on aiheuttanut monille alueille kuivuutta, koska kasvattaminen vie valtavat määrät vettä. Tällöin rikkaat nauttivat tuotannon suurenemisesta, kun taas köyhät eivät saa ruokaa kasteluveden virratessa isoille plantaaseille. 

kuvat: mtv.fi

Me pyrimme syömään luonnonmukaista ja parhaamme mukaan suomalaista ruokaa. Toisin sanoen sitä mitä puhtaana saa upeasta luonnostamme. Ei pitkiä tuoteselosteita sisältäviä tuotteita vaan paljon marjoja sekä itse kasvatettuja salaatteja, kasviksia, perunoita ym. Syömme paljon täysjyväviljaa, papuja, myös kuljetettuja hedelmiä, mutta satokausia suosien. Kaupassa kiinnitän huomiota pakkausmateriaaleihin. Muttei kaikessa pysty suosimaan parempia vaihtoehtoja, joten pyrimme kierrättämään kaikki roskat. Ainakaan ennen kuin kehitellään muovia järkevämpiä pakkausvaihtoehtoja. Tärkeintä on muistaa kohtuus kaikessa. Syödä sitä, mitä oma elimistö oikeasti tarvitsee. Jokaisella on se järki siellä sisimmässään. Kuunnelkaa itseänne. Pienellä vaivalla löytää oman tasapainoisen ruokavalion.

Myllerryksessä

Paljon on tullut taas kirjoitettua asiaa ympäristö ja ruokavalio asioista. Olen saanut yllättävän paljon hyvää palautetta, kiitos siitä! Haluan myös muistuttaa, ettei kaikkia muutoksia tarvitse tehdä kerralla. Muutos on aina aluksi vaikeaa. Se vie aikaa ja energiaa. Niin myös ruokatottumusten muuttaminen, oli sitten syy mikä tahansa. Hesarissa Satu Vasantola sanoi hyvin, että ympäristön kuormittuminen vähenisi helposti kun kokkien ja keittäjien koulutusta parannettaisiin, jotta he osaisivat tehdä hyvää kasvisruokaa. Näin kouluissa ja ruokaloissa voitaisiin kaikille tarjota useasti viikossa kasvisruokaa. Kun kasvisruoka on hyvää, ei lihaa enää kaivata. Tällöin ihmiset voisivat oppia myös kotona laittamaan hyvää kasvisruokaa. Esimerkiksi tällaiset muutokset vaikuttavat positiivisesti myös yksilötasolla ja lähes huomaamatta. Tästä aiheesta lisää Yle puheen lisäksi tässä artikkelissa: Linkki

Yksilötasolla jo pienet asiat arjessa kuten kananmunien vaihtaminen eettisesti parempaan vaihtoehtoon on jo iso muutos. Kaikkien ei myöskään tarvitse muuttaa mitään, jos asiat ovat omasta mielestä kohdillaan. Hyvä on kuitenkin pohtia asioita ajoittain ja nostaa esille erilaisia aiheita. Niitä kun tässä maailmassa riittää! Olemme kaikki erilaisia. Lisäksi myös ympäristöt ja tilanteet vaihtelevat. Teoriat ja opit ovat parhaimmillaan kun niitä sovelletaan käytäntöön arkijärjellä ja omiin tuntemuksiin luottaen. Loppujen lopuksi nämä on hyvin yksinkertaisia asioita, joita vaan käsitellään monimutkaisella tavalla. 

Kuva täältä

Tiivistelmä viime postauksista:

-Jokainen valinta jonka teet on merkityksellinen. Jokainen voi vaikuttaa.

-Vähennä lihan (sis. myös kalan ja siipikarjan) syöntiä ja miellellään lopeta tehotuotetun eläintuotteiden syöminen. Se tuhoaa maapallon ja lopulta tappaa ihmiset sen sijaan, että ruokkisi. 

-Kaloista suosikaa suomalaisia järvikaloja. Jos täytyy saada muualta pyydystettyä kalaa niin ehdottomasti niiden tulee olla msc-sertifioituja. Kalat WWF:n kalaoppaan vihreän listan mukaan.

-Kananmunista ei tehotuotettuja, mutta kun se on käytännössä mahdotonta, jos naapurissa ei ole pienkanalaa niin edes ulkokanan tai luomukanan munia. 

-Kaupan vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista suosikaa satokausia, luomua ja avomaalla kasvatettuja. Mielummin tietysti itse kasvatettuja tai poimittuja.

-Terveyttä ajatellen kaikkea kohtuudella on hyvä perussääntö.

-Hae tietoa luotettavista lähteistä. Ole kiinnostunut kaikesta. Sovella tietoa omaan elämään. 

-Nauti hyvästä ruoasta ja hyvistä valinnoista lautasella!

Porkkanoiden popsinnan vaikutukset

Ympäristöön

-Sekaruokavaliosta siirtyminen kasviperäiseen ruokavalioon vähentää ruoan ilmastokuormaa 60 %.

-Eläinten kasvattaminen ruoaksi vie 30 % maapallon maapinta-alasta.

-Eläinten kasvattamiseen käytettävällä ruoalla pystyttäisiin ravitsemaan kaikki maailman ihmiset jos se hyödynnettäisiin ihmisravinnoksi.

-Suomessa suurin osa kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille.

-Jotta saadaan tuotettua 1 kg eläinproteiinia, joudutaan käyttämään 12 kertaa enemmän maata, 13 kertaa enemmän fossiilista polttoainetta ja 15 kertaa enemmän vettä kuin tuottaessa 1 kg soijaproteiinia. 

Kasvissyönti hidastaa ilmastonmuutosta ja sukupuuttoaaltoa sekä vähentää metsien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen katoa. Samalla se estää maaperän kulumista, vesipulaa ja vesistöjen kunnon heikkenemistä. Eläinten kasvattaminen ruoaksi aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko maailman yhteenlaskettu liikenne. Maankäytön ongelmat, luonnonvarojen kutistuminen, ilmastonmuutos sekä vesistöjen kunnon heikkeneminen ja vesipula koskettavat kipeimmin jo nyt vaikeassa asemassa olevien ihmisten elämää. Kasvissyönti on siten myös ihmisoikeuskysymys. 

Monille on tärkeää että omat valinnat ovat mahdollisimman kestäviä. Väestön kasvu on moninkertainen verrattuna ruoantuotannon kasvunopeuteen. Lihantuotanto on hyvin tehoton tapa tuottaa ravintoa kasvavalle väestölle. Se energiamäärä mitä syötetään karjalle ruokkisi maapallon väestöön verrattuna viisinkertaisen määrän ihmisiä. Lihan syönnistä luopuminen tai vähentäminen mahdollistaisi koko maapallon väestön ravitsemisen vaikka se jatkaisi kasvuaan. Ympäristöongelmat vaikuttavat voimakkaimmin köyhimpiin alueisiin ja huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. On kansalaisvelvollisuus ottaa huomioon omien kulutusvalintojen vaikutus ympäristöön. 

Nykyaikainen kulutus- ja kilpailuyhteiskunta kannustaa itsekkyyteen. Ihmisille kelpaavan ravinnon syöttäminen eläimille ja eläinten syöminen sen jälkeen on tehotonta. Suomeen tuodusta soijasta 98 % menee rehuksi vaikka se voitaisiin käyttää ihmisten ruoaksi. Lihan tuottamiseen tarvitaan kymmenkertaisia määriä esimerkiksi vettä kasvisravinnon tuottamiseen verrattuna. Yhden hampurilaisen tuotantoon käytetään jopa 10 000 litraa vettä.

Joillekin lihasta luopuminen on uhraus, toiset taas eivät katso luopuvansa mistään. Siitä tulee kuitenkin tyytyväinen mieli ja oikein tekemisen tunne. Ristiriidat ratkeavat hyvällä tavalla. Mitä pienemmäksi eläintuotteiden osuus ruokavaliossa jää, sitä pienemmiksi muodostuvat ympäristökuormitus ja epäeettiset vaikutukset. Mitä lähemmäksi omaa ihannettaan ruokavaliossa pääsee, sitä suurempi on onnistumisen ja oikein tekemisen tunteet. 

Terveyteen

Huolellisesti koostettu vegaani- ja kasvisruokavalio on terveellinen ja ravitsemuksellisesti riittävä kaikissa elämänvaiheissa. Kasvisruokavalio liitetään terveelliseen elämäntapaan, mutta se voi yhtälailla kuin sekaruokavalio olla epäterveellinen. Sokeri, liika suola ja tyydyttynyt kasvirasva antavat ainekset epäterveelliselle ruokavaliolle. Kasvisruokavaliossakin on tärkeää monipuolinen ja riittävät ravintoaineet koostava ruokavalio. Positiivisia vaikutuksia ovat virkeämpi ja kevyempi olo. Osalla voi myös unen tarve vähentyä. Kasvissyöjien elinikä on muuta väestöä korkeampi. Se myös suojaa tyypillisiltä pitkäaikaissairauksilta. Tähän liittyy usein se, että kasvisruokavaliota noudattavat elävät muutenkin terveellisemmin. He eivät yleensä tupakoi, käyttävät alkoholia kohtuullisesti, liikkuvat säännöllisesti sekä vaalivat henkistä hyvinvointia. 

Runsas ravintokuidun saanti kasvisruokavaliosta edistää sydänterveyttä, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja paksusuolen syöpää, eturauhassyöpää ja osin rintasyöpää. Yksittäiset ravintoaineet eivät kuitenkaan vielä selitä tätä vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Myös sekaruokavaliossa. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää painonhallintaa sekä sydän-ja verisuoniterveyttä, pienentää veren rasva-arvoja ja alentaa verenpainetta. Kasvikunnan tuotteissa on useita yhdisteitä, jotka estävät syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien toimintaa ja perimän vaurioita solussa tai aktivoivat vahingoittuneen solun korjaantumisen tai tuhoutumisen. Kasvisten syönti vähentää kariesriskiä. Myös esimerkiksi nivelreuman oireet voivat lieventyä kasvisruokavaliolla, koska kasvisyönti vähentää elimistön tulehdusreaktiota.