Vähempi enempi

Minun ympäristötietoisuus alkoi ala-asteelta. Ympäristöopin tunnilla opeteltiin, miten säästetään esimerkiksi vettä. Tuolloin se tarkoitti hanan sulkemista suihkussa saippuoinnin ajaksi. En silloin kuitenkaan ollut mitenkään ekologisimmasta päästä. Kotonakin kyllä säästettiin energiaa, mutta taisi olla enemmän rahan kuin luonnon takia. Kuitenkin kun pikkuhiljaa opettelee uusia tapoja toimia, niin tulee niistä rutiineja.

Meillä ekologisuus näkyy arjessa helpoiten kierrätyksessä. Kierrätämme kaikki roskat eli eniten tulee muovi ja kartonki jätettä, lisäksi tulee metalli-, lasi-, lehtikeräys-, biojätettä ja vähiten polttokelpoista jätettä, joka sekin lähinnä paperiroskaa. Kierrätys alkaa kuitenkin siitä, että mietimme hankintoja. Pyrimme olemaan ostamatta mitään mitä emme oikeasti tarvitse. Jos tarvitsemme jotain, kierrämme mahdollisuuksien mukaan ensin kirpputorit tai katsomme netistä. Ruokajätettä meillä tulee vain vihannesten ja hedelmien kuorista. Hankinta on aina hankinta. Vaatteet ovat oikein hyviä nykyään kirpputorilla, pyrin ostamaan ainoastaan sukat ja alusvaatteet uusina. Päivittäisessä käytössä olevat kengät ostan uutena, koska kenkä muotoutuu jalkaan jokaisella eri tavalla. Lisäksi toppatakit menettävät lämmittävyyttään pesujen ja vuosien myötä, joten suosin mieluummin yhtä hyvälaatuista takkia useamman vuoden ajan. Lahjoja en yleensä halua, parhaat lahjat ovat lahjakortteja päivittäistavarakauppaan eli rahaa ruokaan. Inhoan juhlapyhien tuomaa kulutuskulttuuria. Onhan lahjan antaminen ja saaminen mukavaa, mutta tärkeintä eivät ole lahjat. 

Asumisessa kiinnitämme huomiota veden ja sähkönkulutukseen. Ekologisintahan olisi asua kerrostalossa, mutta tässä asiassa jaettu asuminen on kuitenkin meille parempi vaihtoehto. Onhan se toisaalta parempi vaihtoehto kuin omakotitalo asuminen. Meillä on kotona valitettavasti vanhat wc-kalusteet, jotka lisäävät vedenkulutusta, mutta sitäkin voi omalla käytöllä säädellä esimerkiksi vakiovirtaussuuttimet madaltavat vedenpainetta ja siten kulutusta. Wc-pytyn vetämistäkin voi säädellä. Suihkussa kylmävesi otetaan hyötykäyttöön, esim. kukkien kasteluvetenä tai wc:n vetämisessä. Toisaalta kukkien kasteluveden haen ulkoa vesisateesta. Keittiössä vettä voi kulua huomaamattaan paljon. Kotona kannattaa kiinnittää huomiota kuinka isolla paineella veden antaa tulla hanasta. Tiskikone vähentää vedenkulutusta verrattuna käsin tiskaamiseen. Koneeseen laitettavia astioita ei tarvitse turhaan huuhdella. Käsin tiskatessa minulla on hyvin vähän vettä käyttävä tiskaustapa. Hana ei myöskään ole koskaan turhaa auki. 

Sähköä menee yllättävän vähän. Televisiota katsotaan harvoin ja tietokoneen käyttö kuluttaa vain vähän virtaa, vaikka päivittäin opiskelenkin. Valoja ei pidetä koskaan turhaan päällä. Laitteet ovat myös energiatehokkaita esimerkiksi kannettavatietokone kuluttaa paljon vähemmän virtaa kuin pöytäkone. Pyykkiä pestäessä on kone aina täysi. Samoten tiskikone. Eniten energiaa vievät todennäköisesti liesi ja uuni, koska ruoka tehdään alusta loppuun itse. Toisaalta säilömme paljon pakkaseen, mikä osaltaan vähentää turhaa kulutusta tai hävikkiä. Kasvisyönti itsessään on paras vaihtoehto mm. ilmaston kannalta, vaikka syödään myös soijaa joka tulee kaukaa. Soija on silti jopa ekologisempi vaihtoehto kuin kotimainen kala, jota sitäkin meillä toisinaan on. Järkevintä on vähentää naudan ja sian kulutus minimiin tai pois, niitäkin parempi vaihtoehto on kana, toisaalta niistä parempi vaihtoehto on riista ja näistä kaikista lihatuotteista paras on kuitenkin kala. Myös terveyden kannalta. 

Liikenne on meidän kompastuskivi. Emme juurikaan käytä julkisia. Siinä voisi olla parannettavaa. Auton vaihdoimme kuitenkin pieni päästöiseen ja kulutuksiseen, sellaiseen, johon pienellä budjetilla oli varaa. Pohjoisessa auto on kuitenkin välttämätön ja mekin kuljemme toisinaan maanteitä pitkin sukulaisten luo, jonne ei julkista liikennettä ole. Kaupunkiajoa pyrimme välttämään mahdollisuuksien mukaan, vielä sitä voisi enemmänkin vähentää tulevaisuudessa. Matkat pyritään kuitenkin suunnittelemaan tarkkaan ja miettimään niiden tarkoitusperää ja yhdistelemään matkoja. Teemme parhaamme ja sen pitäisi riittää. Kaukomatkat ovat minulle tärkeitä, vaikka sydäntä raastaa niiden ilmastovaikutukset. Pyrin kuitenkin niiden elämyksellisyyteen turhan kuluttamisen sijaan. Ei se silti lentomatkustamisen haittoja vähennä. Vielä kun voisi jotenkin yhdistää lomailun ja työn niin siitä olisi myös hyötyä eikä vain haittaa maailmalle. Onneksi etelän sukulaisten luo pääse muulla tavoin kuin lentämällä. Tosin valtionrautateiden hinnoittelu ottaa koville. Hinnoitteluun tulisikin mielestäni kiinnittää enemmän huomiota ja siten ohjata ihmisiä oikeiden valintojen luo. 

Nämä nyt ovat näitä pienen ihmisen suuria ajatuksia taas. 

P.S. Miksi tulisi säästää vettä ja sähköä tai hillitä ostamista? 

Luonnonvarat loppuvat, siksi. Tosin sitä on meillä Suomessa vaikea käsittää mm. runsaiden vesivarantojen vuoksi, mutta monessa maassa on vedensäästäminen itsestäänselvyys, koska muuten vesi loppuu kesken suihkun. Sitä paitsi siinä säästää rahaa, kun vähentää kuluttamista! Ostamisen ja hankkimisen sijaan nautintoja voi saada esimerkiksi keskusteluista, mökkeilystä, näyttelyistä, teatterista, elokuvista, ulkoilusta, ystävistä ja lemmikeistä tai niin kuin minä edellisten lisäksi järjestämisestä ja ekologisuudesta ja vaikka mistä muusta! Ei aina tarvitse hakea hyvää oloa uusista vaatteista, sisustuksista, tavaroista, laitteista tai hakea nautintoa ylenmääräisestä ruoasta. Kannattaa pohtia mitä on tottunut tekemään ja mitä oikeasti haluaa tehdä. Uutuuden viehätys ei kestä kauaa.Vähemmän on oikeasti enemmän, sen tuntee jo hyvästä olosta.

Before the Flood

Ota mukava asento ja viritä aivoja kuuntelemaan englantia ja katsomaan elokuvaa luonnosta ympärillämme. Before the Flood on kaunis joskin surullinen, mutta toivoa herättävä dokumenttielokuva ilmastonmuutoksesta Leonardo DiCaprion seurassa. 

https://m.youtube.com/watch?v=90CkXVF-Q8M

Yksi ihminen ei ehkä yksin voi pelastaa maapalloa, mutta jokainen voi tehdä osansa. Jotenkin tuntuu pahalta, että kaiken takana on erityisesti ihmisten itsekkyys ja toisaalta välinpitämättömyys. "Fossiilisten polttoaineiden tuottajat ajattelevat vain rahaa." "Ihmisten pitää ymmärtää että heidän päivittäin tekemät kulutusvalinnat vaikuttavat ekosysteemin. " Tulevaisuudessa lumen näkeminen ei ole enää itsestäänselvyys. Jos tekee mieli väittää vastaan niin katsokaa ulos, nyt on marraskuu eikä ulkona ole juurikaan lunta. Muutokset parempaan suuntaan lähtee meistä jokaisesta. Yksilön ja yhteisten valintojen sekä muutosten kautta. Kuka oikeasti haluaa tehdä valinnoillaan pahaa muille? 

Myllerryksessä

Paljon on tullut taas kirjoitettua asiaa ympäristö ja ruokavalio asioista. Olen saanut yllättävän paljon hyvää palautetta, kiitos siitä! Haluan myös muistuttaa, ettei kaikkia muutoksia tarvitse tehdä kerralla. Muutos on aina aluksi vaikeaa. Se vie aikaa ja energiaa. Niin myös ruokatottumusten muuttaminen, oli sitten syy mikä tahansa. Hesarissa Satu Vasantola sanoi hyvin, että ympäristön kuormittuminen vähenisi helposti kun kokkien ja keittäjien koulutusta parannettaisiin, jotta he osaisivat tehdä hyvää kasvisruokaa. Näin kouluissa ja ruokaloissa voitaisiin kaikille tarjota useasti viikossa kasvisruokaa. Kun kasvisruoka on hyvää, ei lihaa enää kaivata. Tällöin ihmiset voisivat oppia myös kotona laittamaan hyvää kasvisruokaa. Esimerkiksi tällaiset muutokset vaikuttavat positiivisesti myös yksilötasolla ja lähes huomaamatta. Tästä aiheesta lisää Yle puheen lisäksi tässä artikkelissa: Linkki

Yksilötasolla jo pienet asiat arjessa kuten kananmunien vaihtaminen eettisesti parempaan vaihtoehtoon on jo iso muutos. Kaikkien ei myöskään tarvitse muuttaa mitään, jos asiat ovat omasta mielestä kohdillaan. Hyvä on kuitenkin pohtia asioita ajoittain ja nostaa esille erilaisia aiheita. Niitä kun tässä maailmassa riittää! Olemme kaikki erilaisia. Lisäksi myös ympäristöt ja tilanteet vaihtelevat. Teoriat ja opit ovat parhaimmillaan kun niitä sovelletaan käytäntöön arkijärjellä ja omiin tuntemuksiin luottaen. Loppujen lopuksi nämä on hyvin yksinkertaisia asioita, joita vaan käsitellään monimutkaisella tavalla. 

Kuva täältä

Tiivistelmä viime postauksista:

-Jokainen valinta jonka teet on merkityksellinen. Jokainen voi vaikuttaa.

-Vähennä lihan (sis. myös kalan ja siipikarjan) syöntiä ja miellellään lopeta tehotuotetun eläintuotteiden syöminen. Se tuhoaa maapallon ja lopulta tappaa ihmiset sen sijaan, että ruokkisi. 

-Kaloista suosikaa suomalaisia järvikaloja. Jos täytyy saada muualta pyydystettyä kalaa niin ehdottomasti niiden tulee olla msc-sertifioituja. Kalat WWF:n kalaoppaan vihreän listan mukaan.

-Kananmunista ei tehotuotettuja, mutta kun se on käytännössä mahdotonta, jos naapurissa ei ole pienkanalaa niin edes ulkokanan tai luomukanan munia. 

-Kaupan vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista suosikaa satokausia, luomua ja avomaalla kasvatettuja. Mielummin tietysti itse kasvatettuja tai poimittuja.

-Terveyttä ajatellen kaikkea kohtuudella on hyvä perussääntö.

-Hae tietoa luotettavista lähteistä. Ole kiinnostunut kaikesta. Sovella tietoa omaan elämään. 

-Nauti hyvästä ruoasta ja hyvistä valinnoista lautasella!

Vegaaniksiko?

Tutustuessani vegetaristisuuteen mietin kuinka vaikeaa sen aloittaminen olisi, ja mitä kaikkea pitäisi osata ruokavaliosta. Lisäksi mietin olisiko se terveellistä. Halusin olla varma päätöksestäni, joten ahmin tietoa eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Aluksi tietysti keskityin eläinten eettiseen kohteluun ja oikeuksiin, koska siitä löytyy paljon tietoa. Sen myötä en voinut enää lihaa syödä. Seinä tuli vastaan. En ollut ymmärtänyt toimineeni täysin arvojani vastaan. Minua järkytti kaiken sen tiedon todellisuus, siitä miten pahoin eläimet voivat. Olin luullut sitä aktivistien liioitteluksi enkä uskonut sellaisen olevan Suomessa mahdollista. Samoin en ollut koskaan tiennyt kuinka suuri merkitys eläintuotannolla on ilmastonmuutokselle ja ympäristölle. Olin kuvitellut liikenteen ym. olevan pahimpia saastuttajioita maailmassa.

Lisäksi halusin tietää kasvisruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Mietin paljon voiko se olla kaikin puolin ravinteikasta. En ole uskonut siihen, että se olisi terveellisempää kuin sekaruokavalio, koska uskon että kummatkin ruokavaliot voivat olla terveellisiä oikein toteutettuina. Järkytyin kuitenkin siitä kuinka paljon mm. ympäristömyrkkyjä eläintuotteet sisältävät. 

Kasvisruokavalio vaatii enemmän työtä alussa, jotta se todella olisi ravinteikasta. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten paljon myös vegaaniruokavalion toteuttamisen mahdollisuudet ovat parantuneet. Aikoinaan, kun yläasteella olin semivegetaristi, oli jo sen toteuttaminen välillä haasteellista. Nykyään veganismi on todella helppoa toteuttaa. Varmaankin, koska vegaanien määrä kasvaa koko ajan. Totta kai sen toteuttaminen vaatii enemmän vaivaa, niin kuin jokainen muutos aluksi. 

Olenko vegaani jos en ole ehdoton päätöksissäni? Mitä jos syönkin mehiläisvahaa sisältävän ruoan? Tuomitsenko sekasyöjät?

Kesän aikana ajatukseni ovat vain vahvistuneet. Nykyään pyrin veganismiin omassa elämässä. Se on hyvä lähtökohta. Minulla painaa taustalla ympäristösyyt ja eläinten hyvinvointi. Totta kai pitää myös ajatella omaa terveyttä. Näiden vuoksi ei mielestäni voi olla ehdoton ajatuksissaan. Sovellan veganismia omaan elämääni niin kuin se on järkevintä toteuttaa. 

Maailma muuttuu niin minäkin. Haluan pysyä mukana ja toimia niin että tulevillakin sukupolvilla on paikka, jossa asua ja elää hyvinvoivina. Edelleen haen mielelläni tietoa ympäristön tilanteesta, ruoasta ja eläinten sekä ihmisten hyvinvoinnista ja koko ajan olen varmempi elämäntavoistani. Uudesta muutoksesta olen koko ajan onnellisempi. 

Sitten niitä ajatuksia...

Minä en tuomitse sekasyöjiä. En vaan voi hyväksyä tehotuotannon vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Joudun yhä uudelleen järkyttymään, miten välinpitämättömiä me ihmiset olemme olleet ja olemme edelleen. Miksi asiat nähdään niin suppeasti? Onko mielikuvat esteenä todellisuuden näkemiselle? Jokainen sikafarmarihan tuntee nimeltään possunsa ja kalastaja kalastaa omin käsin kalansa. Haloo?! Tervetuloa 2000-luvulle. Asiat eivät ole enää niin kuin joskus. Maailma on muuttunut. 

Koirat on lemmikkejä, rakastettuja ja hyvin huolehdittuja. Miksei yhtä älykäs possu voi makoilla uunin vierellä rapsuteltavana kuten lemmikkikoira? Miksi possu makaa uunissa? Ennen on syöty sitä mitä on saatu ruoaksi. Se on ollut selviytymistä. Mistä nyt selviydytään? 

Millä oikeudella eläimet saa kärsiä? Minusta jokainen jonka mielestä tehotuotetun eläimen elämä on elämisen arvoinen, voisi mennä kokeilemaan itse elää sellaisissa oloissa. Eläimet on älykkäitä ja ymmärtävät paljon enemmän kuin luulemmekaan. Radikaali esimerkki: Äiti synnyttää suloisen vauvan, joka nostetaan rinnalle imemään maitoa, mutta vain hetkeksi, koska sitten äiti pitää kytkeä rintapumppulaitteeseen. Vauva viedään hoidettavaksi muualle, jossa sitä pulloruokitaan korvikemaidolla kun äitin maito annetaan lehmille... Vai mitenköhän se meneekään?

Suomi on pienimaa, mutta kirinyt hyvin tehotuotannon mukaan. Ennen eläinten hyvinvoinnissa olimme kärkimaissa. Tehotuotannon myötä sekin on tippunut. Miksi ME kasvatetaan eläimiä luonnottoman nopeaa vauhtia ruoaksi tai ruoan saanti välineeksi? Siksi käytän ME- muotoa, että jokainen joka nostaa haarukallisen karjatalouden tuotetta suuhunsa on tehnyt valinnan. Valinnan jatkaa tätä tuhoon johtavaa tietä. 

Tämä on yhtä paskaa. Kirjaimellisesti. Koska eläimen paskahan se on mikä saastuttaa ilmakehää. Tietysti myös veden kulutus ja niille kasvatettu ruoka, jota ne luonnostaan eivät söisi vaikuttaa ilmastoon. Tämä kaikki saastuttaa enemmän kuin liikenne. Miettikää nyt!? Enemmän kuin lentäminen. Sitä moni välttää ympäristövaikutusten vuoksi, (Mikä sinänsä hyvä asia sekin.) mutta lihaa tapetaan lautaselle.

Mikä tähän kaikkeen on ratkaisu? Vähennetään tehotuotettujen eläintuotteiden syöntiä! Niitä ovat lähes poikkeuksetta kaikki kaupassa oleva tuotantoeläinten tuotteet mm. liha, maito ja munat.

Sekasyöjiä en edelleenkään tuomitse sen enempää kuin muitakaan. Tiedän myös, että tarvitaan isompia muutoksia kuten poliittisia päätöksiä, jotta saataisiin parempi maapallo. Tulevillakin sukupolvilla täytyy olla mahdollisuus elää hyvinvoivina. 

Olen vegetaristi, mutta haluan elää vegaanisti, niissä asioissa millä koen voivani vaikuttaa. Ainakin niin kauan kunnes tämän maailman ruoantuotanto muuttaa suuntaansa. Kaikki kunnia niille tiloille, joilla asiat ovat kunnossa (käytännössä niitä ei ole montaa) ja itse ruokansa kasvattajille. Siihen meidän pitäisi pyrkiä takaisin.  

Cowspiracy

1 hampurilainen=35 suihkua.

Cowspiracy dokumentti avaa monelle silmiä maailman ympäristö tilanteesta. Meillä ei riitä kohta enää ruokaa. Meiltä loppuu luonnonvarat. Pian esimerkiksi maat hukkuvat veden alle kun merenpinta nousee. Merestä loppuu kalat jos kalastusta jatketaan samalla tavalla. Yhden eläimen kasvattaminen vie enemmän luonnonvaroja kuin liikenne. Karjantuotanto aiheuttaa vakavia päästöjä, kuluttaa makean veden ja viimeisetkin kasvualustat. Myös Suomessa! Tätä on ehkä vaikea käsittää kun meillä on Suomessa niin paljon luontoa ja asiat päällisinpuolin hyvin. Toisaalta ehkä emme halua täysin ymmärtää, koska minulla ainakin se raastaa pahasti sydäntä, etten voi tehdä asian eteen juurikaan enempää kuin mitä jo nyt teen. Kaikesta tärkein asia mitä voit tehdä on vähentää lihansyöntiä! Yhden lihahampurilaisen tekemiseen tarvitaan 35 suihkussa käynnin verran vettä!

Tässä on dokumentista lyhyt tiivistetty versio: https://www.youtube.com/watch?v=dSjE8xw_-Dg
Varsinkin lopusta kannattaa katsoa jos ei ole aikaa katsoa koko tiivistelmää.

Monenmoista kananmunaa

Kananmunia on monenlaisia. Teinkin nyt pyynnöstä listan erilaisista kananmunista ja niiden tuotanto olosuhteista. Minusta on tärkeää miettiä muutakin kuin hintaa kananmunia ostaessa. Edelleen korostan sitä, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Loppujen lopuksi hinta erot ovat hyvin pieniä. Järkevämpää on miettiä ostosten laajempia vaikutuksia. Niin omaan terveyteen kuin eläinten hyvinvointiin. Myös siihen millainen meidän yhteiskunta on. Kananmunista on helppo löytää paremmat vaihtoehdot. Jokaisessa kananmunassa on numero, joka varmistaa kananmunan tuotanto tavan, mutta myös pakkausten nimet kertovat tuotannosta kunhan ne vaan ovat ostajalle tuttuja.

Koodi kananmunassa on muotoa 0 FI 54321. Ensimmäinen numero (0 = luomu, 1 = ulko, 2 = lattia tai 3 = virike) kertoo tuotantotavan, sitä seuraa maatunnus (FI) ja viimeisenä on kanalan tunnistenumero.

Luomukananmunat (Kananmunassa numero 0): Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kuten lattiakanala. Luonnonmukaisesti ja valvotusti tuotettuja kananmunia. Kanoja ruokitaan luomurehulla eli niiden viljelyssä ei ole käytetty keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Kanojen pitää päästä ulos touko-lokakuussa toisin kuin lattiakanaloiden kanat. Yhdessä hallissa max 3000 kanaa. Kanojen tulee myös saada luonnonvaloa ikkunoista.

Kaikki kuvat täältä

Free range (numero 1): Ulkokanan munia. Kanoilla on päivittäinen ulkoilumahdollisuus ympärivuoden. Niillä on virikkeenä heinää ym. Ne pystyvät parhaiten toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä. 

Lattiakanala (numero 2): Vapaan kananmunat. Elävät aina sisätiloissa vapaasti. Mahdollisuus kuoputteluun, hiekkakylpyihin ja tutkimiseen, eli jonkin verran kanojen lajityypillistä käyttäytymistä. Kanoilla erilliset munintapesät ja orret. Ei luonnonvaloa. Paljon kanoja yhdessä hallissa (sairaudet vaikea havaita ja leviää nopeasti ym. ongelmat).

Virikehäkki (numero 3): Häkissä elävät kanat, joilla ei käytännössä ole minkäänlaista eettistä elämää. Eikä myöskään ekologista. Niillä ei ole tilaa liikkua eivätkä ne voi käyttäytyä lajityypillisesti. Niillä on useita ongelmia.

Suosikaa siis ulkokanojen munia tai luomua. Molemmissa on puolensa. Muut kananmunien tuotantolaitokset saisi mielestäni kieltää lailla kuten häkkikanalat on kielletty 2012, mutta tilalle tuli virikehäkkikanalat, jotka eivät poikkea lähes ollenkaan edellisistä.