Vegaaniksiko?

Tutustuessani vegetaristisuuteen mietin kuinka vaikeaa sen aloittaminen olisi, ja mitä kaikkea pitäisi osata ruokavaliosta. Lisäksi mietin olisiko se terveellistä. Halusin olla varma päätöksestäni, joten ahmin tietoa eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Aluksi tietysti keskityin eläinten eettiseen kohteluun ja oikeuksiin, koska siitä löytyy paljon tietoa. Sen myötä en voinut enää lihaa syödä. Seinä tuli vastaan. En ollut ymmärtänyt toimineeni täysin arvojani vastaan. Minua järkytti kaiken sen tiedon todellisuus, siitä miten pahoin eläimet voivat. Olin luullut sitä aktivistien liioitteluksi enkä uskonut sellaisen olevan Suomessa mahdollista. Samoin en ollut koskaan tiennyt kuinka suuri merkitys eläintuotannolla on ilmastonmuutokselle ja ympäristölle. Olin kuvitellut liikenteen ym. olevan pahimpia saastuttajioita maailmassa.

Lisäksi halusin tietää kasvisruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Mietin paljon voiko se olla kaikin puolin ravinteikasta. En ole uskonut siihen, että se olisi terveellisempää kuin sekaruokavalio, koska uskon että kummatkin ruokavaliot voivat olla terveellisiä oikein toteutettuina. Järkytyin kuitenkin siitä kuinka paljon mm. ympäristömyrkkyjä eläintuotteet sisältävät. 

Kasvisruokavalio vaatii enemmän työtä alussa, jotta se todella olisi ravinteikasta. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten paljon myös vegaaniruokavalion toteuttamisen mahdollisuudet ovat parantuneet. Aikoinaan, kun yläasteella olin semivegetaristi, oli jo sen toteuttaminen välillä haasteellista. Nykyään veganismi on todella helppoa toteuttaa. Varmaankin, koska vegaanien määrä kasvaa koko ajan. Totta kai sen toteuttaminen vaatii enemmän vaivaa, niin kuin jokainen muutos aluksi. 

Olenko vegaani jos en ole ehdoton päätöksissäni? Mitä jos syönkin mehiläisvahaa sisältävän ruoan? Tuomitsenko sekasyöjät?

Kesän aikana ajatukseni ovat vain vahvistuneet. Nykyään pyrin veganismiin omassa elämässä. Se on hyvä lähtökohta. Minulla painaa taustalla ympäristösyyt ja eläinten hyvinvointi. Totta kai pitää myös ajatella omaa terveyttä. Näiden vuoksi ei mielestäni voi olla ehdoton ajatuksissaan. Sovellan veganismia omaan elämääni niin kuin se on järkevintä toteuttaa. 

Maailma muuttuu niin minäkin. Haluan pysyä mukana ja toimia niin että tulevillakin sukupolvilla on paikka, jossa asua ja elää hyvinvoivina. Edelleen haen mielelläni tietoa ympäristön tilanteesta, ruoasta ja eläinten sekä ihmisten hyvinvoinnista ja koko ajan olen varmempi elämäntavoistani. Uudesta muutoksesta olen koko ajan onnellisempi. 

Sitten niitä ajatuksia...

Minä en tuomitse sekasyöjiä. En vaan voi hyväksyä tehotuotannon vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Joudun yhä uudelleen järkyttymään, miten välinpitämättömiä me ihmiset olemme olleet ja olemme edelleen. Miksi asiat nähdään niin suppeasti? Onko mielikuvat esteenä todellisuuden näkemiselle? Jokainen sikafarmarihan tuntee nimeltään possunsa ja kalastaja kalastaa omin käsin kalansa. Haloo?! Tervetuloa 2000-luvulle. Asiat eivät ole enää niin kuin joskus. Maailma on muuttunut. 

Koirat on lemmikkejä, rakastettuja ja hyvin huolehdittuja. Miksei yhtä älykäs possu voi makoilla uunin vierellä rapsuteltavana kuten lemmikkikoira? Miksi possu makaa uunissa? Ennen on syöty sitä mitä on saatu ruoaksi. Se on ollut selviytymistä. Mistä nyt selviydytään? 

Millä oikeudella eläimet saa kärsiä? Minusta jokainen jonka mielestä tehotuotetun eläimen elämä on elämisen arvoinen, voisi mennä kokeilemaan itse elää sellaisissa oloissa. Eläimet on älykkäitä ja ymmärtävät paljon enemmän kuin luulemmekaan. Radikaali esimerkki: Äiti synnyttää suloisen vauvan, joka nostetaan rinnalle imemään maitoa, mutta vain hetkeksi, koska sitten äiti pitää kytkeä rintapumppulaitteeseen. Vauva viedään hoidettavaksi muualle, jossa sitä pulloruokitaan korvikemaidolla kun äitin maito annetaan lehmille... Vai mitenköhän se meneekään?

Suomi on pienimaa, mutta kirinyt hyvin tehotuotannon mukaan. Ennen eläinten hyvinvoinnissa olimme kärkimaissa. Tehotuotannon myötä sekin on tippunut. Miksi ME kasvatetaan eläimiä luonnottoman nopeaa vauhtia ruoaksi tai ruoan saanti välineeksi? Siksi käytän ME- muotoa, että jokainen joka nostaa haarukallisen karjatalouden tuotetta suuhunsa on tehnyt valinnan. Valinnan jatkaa tätä tuhoon johtavaa tietä. 

Tämä on yhtä paskaa. Kirjaimellisesti. Koska eläimen paskahan se on mikä saastuttaa ilmakehää. Tietysti myös veden kulutus ja niille kasvatettu ruoka, jota ne luonnostaan eivät söisi vaikuttaa ilmastoon. Tämä kaikki saastuttaa enemmän kuin liikenne. Miettikää nyt!? Enemmän kuin lentäminen. Sitä moni välttää ympäristövaikutusten vuoksi, (Mikä sinänsä hyvä asia sekin.) mutta lihaa tapetaan lautaselle.

Mikä tähän kaikkeen on ratkaisu? Vähennetään tehotuotettujen eläintuotteiden syöntiä! Niitä ovat lähes poikkeuksetta kaikki kaupassa oleva tuotantoeläinten tuotteet mm. liha, maito ja munat.

Sekasyöjiä en edelleenkään tuomitse sen enempää kuin muitakaan. Tiedän myös, että tarvitaan isompia muutoksia kuten poliittisia päätöksiä, jotta saataisiin parempi maapallo. Tulevillakin sukupolvilla täytyy olla mahdollisuus elää hyvinvoivina. 

Olen vegetaristi, mutta haluan elää vegaanisti, niissä asioissa millä koen voivani vaikuttaa. Ainakin niin kauan kunnes tämän maailman ruoantuotanto muuttaa suuntaansa. Kaikki kunnia niille tiloille, joilla asiat ovat kunnossa (käytännössä niitä ei ole montaa) ja itse ruokansa kasvattajille. Siihen meidän pitäisi pyrkiä takaisin.  

Ei ole tarpeeksi sanoja, on paljon ajatuksia

"Taas tuommosta löpinää. En halua kuulla. Nuo on nuita liioiteltuja tarinoita. Se on vaan tommonen vaihe, kyllä se menee sillä ohi. En halua tietää." Ai miksi et halua tietää? Oletko miettinyt sitä?

Pyrin veganismiin aina kun se on vaihtoehto. En halua syödä mitään eläintuotannon tuottamaa ruokaa. Kaikenlainen eläinten syöminen tukee epäsuorasti tehotuotantoa lisäämällä lihan kysyntää ja karjatalouden tuotantoa. 

Jossain oloissa voisin lihaa syödä, mutta haluan olla varma eläimen eettisestä, luonnonmukaisesta (koska en haluaa enää yhtään antibiootti resistenssistä mikrobia maailmaan enkä toisaalta kehooni myrkkyjä) ja ekologisesta elämästä alusta loppuun. Eläintuotannon nykyinen ja tuleva todellisuus on kuitenkin niin huolestuttava asia, etten voi olla osallisena siinä. Tämä päätös on ollut valtava helpotus. Saan siitä älyttömästi energiaa ja hyvää oloa kun tiedän toimivani arvojeni mukaan. En halua osallistua väkivaltaan. En halua tuhota tätä maapalloa.

Lihansyönnissä ei ole mitään väärin, eläintuotannossa on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi välttämättä syötävä eläimiä. Tehotuotanto vie eläimiltä onnen. On luotava vaihtoehtoja ja tuettava niitä. Vaatia eläinten hyvinvointia, päästöjen vähennystä, ihmisten terveyttä. 

Mikäli ihmisten on ehdottoman välttämätöntä syödä eläimiä, on niitä syötävä inhimillisesti, muita luomakunnanolentoja kunnioittaen. Ei saa tuottaa syötäville eläimille kärsimystä niiden eläessä tai niitä teurastaessa. Myösään eläimiä, joilta saamme ruokaa ei saa kohdella niin että niille aiheutuu elämisestä kärsimystä. Katsokaa eläimiä silmiin. Millaiseen elämään ne ovat oikeutettuja? 

Maataloustuet, jotka ovat edistäneet tehotuotantoa käy kestämättömiksi. Tehotuotanto syntyi vaan rahan kasvattamiseksi ei nälkäisten ruokkimiseksi. Ihmisten ruokkiminen on sivuseikka, eläimet vielä vähemmän. Jätteetkin jäävät yhteiskunnan eli meidän maksettavaksi. Ei niiden, jotka tekee itsensä rikkaaksi eläinten, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö kustannukset eivät näy tuotteessa. Millä tavalla tälläinen toiminta on kannattavaa? Järkevintä olisi lopettaa tehotuotanto ja suosia laidunkarjaa sekä pientä maataloutta.

Pelkät yksittäiset ostovalinnat eivät riitä muuttamaan koko maailman hyvinvointia. Mukaan tarvitaan lakien uudistusta ja poliittisia päätöksiä. Asenteiden on muututtava. Koko yhteiskuntaan voi parhaiten vaikuttaa juurikin poliittisten valintojen kautta.

Eläintuotanto käyttää 800 miljoonaa tonnia ruokaa eläinten ruokkimiseen joka vuosi, kun samaan aikaan ihmiset näkee nälkää. Sillä määrällä ruokkisi kaikki ihmiset köyhyydessä

Meidän pitäisi pyrkiä luonnolliseen ekosysteemiin eikä sen tuhoamiseen. 

Isoin ongelma on ihmisten välinpitämättömyys. Jokainen joka syö tehotuotettua lihaa hyväksyy väkivaltaisuuden. Mikä on syy olla lopettamatta tehotuotetun lihansyömistä? Raha? Maku? Välinpitämättömyys? Tietämättömyys? Se ettei halua kohdata todellisuutta, koska silloin joutuisi muuttamaan jotain. Kyllä niitä syitä varmasti löytyy. Mutta jokainen joka vähänkään välittää voi tehdä muutoksia. Jokaisella on elämässään omat huolensa ja syynsä mutta tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli!

Lemmikit vs tehotuotantoeläimet

Jos et haluaisi nähdä kuvia suomalaisilta eläintiloilta, eikö se kerro, että jokin on pahasti vialla?

Maitotuotteita, lihaa ja kananmunia pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Tiloilla on yhä enemmän eläimiä, mutta niiden hyvinvointi on jäänyt tehokkuuden myötä toissijaiseksi. Suurin osa kuluttajista ei näe eläinten kärsimystä, sen vuoksi on helppo olla välittämättä. 

Kiitos jos jatkat lukemista. 

Tehomaatalous on yhdistelmä maataloustuotantoa ja tehdasmaista liukuhihnamallia. Kyse on liiketoiminnasta, jossa korostetaan tehokkuutta, tuottavuutta ja massatuotantoa. Kyse ei ole välttämättömän ravinnon tuottamisesta. Eläimistä on tullut tuotantovälineitä. Eläin on hengissä muttei elä. Eläimet ovat kuitenkin tietoisia omasta itsestään. Niillä on kyky tuntea kipua ja kärsiä huonosta kohtelusta. 

Sikatiloilla tilaa eläintä kohden tulee olla eläinsuojelusäädösten mukaan 0,65 neliömetriä. Iso sika ei meinaa edes mahtua tilaan. Emakot eivät mahdu edes kääntymään. Ne eivät pysty toteuttamaan voimakasta tarvettaan rakentaa pesää. Synnyttyään sikojen kivekset viilletään auki. Tilanpuute ja virikkeettömyys tekevät eläinten elämästä kärsimystä. Häiriökäyttäytyminen, tappeluhaavat ja purrut hännät kertovat henkisestä pahoinvoinnista. Useiden tuhansien sikojen sikaloissa on mahdotonta huomioida yksilöllinen hoito ja käyttäytymistarpeet. 

Tämä on Suomesta

Broileritiloilla tehotuotanto on viety äärimmilleen. Broilerit eli lihakanat kasvavat teurastuspainoon viidessä viikossa. Yhdellä tilalla on noin 40 000 broileria ja yhdessä hallissa niitä on noin 15 000. Hoitajien on mahdotonta huomata sairastuneita ja loukkaantuneita yksilöitä. Niillä on liikkumisvaikeuksia johtuen nopeasta kasvusta, jonka saa aikaan tehorehu. Yhtä lintua kohden on A4 paperiarkin verran tilaa. Valoja pidetään lähes koko ajan päällä, jotta broilerit söisivät enemmän, koska linnut syövät vain valoisaan aikaan. Nopea kasvu vaikuttaa sydämen, keuhkojen ja jalkojen luiden kehitykseen. Moni linnuista kuolee, monet broilerit myös nokkivat toisiaan kuoliaiksi.

oikeutta eläimille

Sairaat, vammautuneet elävät linnut sekä kuoriutumattomat munat heitetään silppuriin, jossa ne silppuuntuvat kuoliaaksi. Kukkopoikia ei munantuotannossa tarvita, joten ne tapetaan. Vastakuoriutunut linnunpoikanen sietää hiilidioksidia paremmin kuin vanhempi lintu, joten taintumiseen ja kuolemaan kuluu pidempi aika. Munantuotannossa muninnan loputtua kanat ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne kelpaa elintarvikkeeksi. Kanojen elinikä on noin 7 vuotta mutta munijakanat tapetaan noin 1,5 vuoden iässä. Kanat purkavat huonoa oloaan häiriökäyttäytymisellä ne esimerkiksi kävelevät edestakaisin, nokkivat pakonomaisesti samaa kohdetta, ravistelevat päätään, nokkivat höyheniä (aiheuttaa erittäin paljon kipua), pureskelevat helttaa tai syövät muniaan. Kaikki tämä on epänormaalia ja johtaa usein kuolemaan. Älykkyydessään kanat ovat verrattavissa kädellisiin. 

oikeutta eläimille

Lehmien maidontuotanto perustuu siihen että vasikka otetaan pois emoltaan välittömästi syntymän jälkeen ja maito otetaan ihmisen käyttöön. Tämä aiheuttaa henkistä kärsimystä lehmille ja vasikoille. Jos vasikka on sonni, se teurastetaan vuoden iässä lihaksi, kun normaalisti ne eläisivät 20 vuotta. Jotta maitoa tulisi, on lehmän synnytettävä joka vuosi, niinpä lehmät keinosiemennetään. Parsinnavetoissa lehmä on kiinni parressa eikä se kykene liikkumaan lainkaan. Pihatoissa eläimet taas voivat liikkua vapaammin, mutta eivät välttämättä pääse ulos lainkaan. Mihin me tarvitsemme toisen eläimen maitoa? Mikään muu nisäkäs ei roiku toisen utareissa kiinni koko elämäänsä eli juo maitoa ja vielä toisen lajin.

Joisitko maitoa lehmältä joka makaa omassa ulosteessaan?

Teurastamoilla sekä joillain tiloilla arkipäivää ovat epäonnistuneet tainnutukset, välinpitämättömyys ja eläinten hakkaaminen sekä sähköpiiskaaminen. Eläimiin kohdistuva väkivalta on usein jatkuvaa, arkipäiväistä ja täysin järjetöntä. Niitä hakataan kepeillä ja muovilaatikoilla. Lyödään nyrkeillä ja potkitaan. Kuljetus teurastamoille aiheuttaa valtavaa stressiä eläimille. https://elaintehtaat.fi/ sivustolta löytyy havainnollistavia kuvia, videoita ja tekstiä. 

Söisitkö koirasi jos se maistuisi samalta kuin sika?

Kuva täältä

Suhteemme eläimiin on ristiriitainen. Kuka pitäisi kissaa pienessä häkissä koko sen elämän ajan tai laittaisi koiran karsinaan, jossa se ei mahdu kääntymään? Koirat saavat joululahjoja ja samaan aikaan sika syödään joulupöydässä vain makumieltymysten vuoksi. Miksi ”tuotanto”eläinten tulisi kärsiä ja kuolla sen takia etteivät ne ole lemmikkejä? Miksi emme valitsisi siis kasviperäisiä tuotteita kaupoissa?

(Kaikki edellä ollut teksti on lainausta Oikeutta eläimille- yhdistykseltä) https://oikeuttaelaimille.fi/

Yllä oleva kuva on maanantain Lapin kansasta.

Australialaisen filosofin Peter Singerin mielestä ihmisillä ei ole erityisoikeuksia toisiin lajeihin eikä varsinkaan aiheuttaa eläimille kärsimystä. On typerää verrata eläinten syömistä luonnollisuuteen. Suomessa sikoja, nautoja, lampaita ja siipikarjaa teurastetaan kymmeniä miljoonia. Kaupan hyllyllä on rivi siististi pakattuja lihapaloja ja eläinten kärsimykset jäävät ostajilta piiloon. Tehotuotetuista eläimistä suurin osa elää lyhyen elämänsä ilman lajityypillistä käyttäytymistä järkyttävissä oloissa. Eläimillä on häiriökäyttäytymistä ja ne vahingoittavat toisiaan. Tämä kaikki on kaukana luonnollisuudesta. Luomutuotanto takaa eläimille paremmat olosuhteet ja ulkoilua sekä lajinmukaisia tarpeita on huomioitu jonkin verran. Se ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia. Ottakaa ihmiset selvää mistä ruokanne on peräisin. Vaikuttakaa pienillä teoilla. Luomu tai eettisesti tuotettu lähiruoka on hyvä vaihtoehto, parempi vaihtoehto on kasvisruoka, mutta paras vaihtoehto on kasvisruokavalio ja mahdollisuuksien mukaan ekologisesti sekä lähellä tuotettu. Muutokset ovat kuitenkin hitaita. Jokainen voi tehdä osansa ja itselleen sopivalla tavalla. Pienin askelin kohti parempaa maapalloa.