Vapaudu

Aikaa menee valtavasti asioihin, jotka kuuluvat opitusti elämään, kuten on luettava lehti joka aamu, vaikkei aina mieli tekisi tai mentävä ulkomaille kun muutkin menevät. Velvollisuudet ohella kaiken ajan, jolloin omien haaveiden toteuttamiseen ei ole aikaa. Ajatellaan että niitä voi toteuttaa sitten joskus. Mutta jos ei kyseenalaista omia tekemisiä voi elämä olla suorittamista vuodesta toiseen.

Voimme suojella itseämme ja toisiamme kohtuuttomilta vaatimuksilta ja palauttaa elämään kohtuus, inhimillisyys ja rentous. Tehdä asioita joista oikeasti nautimme ja joita haluamme tehdä. Suomalaiset kuluttavat valtavasti aikaa miettimällä mitä muut ihmiset ehkä ajattelevat minusta. Huono itsetunto ja epävarmuus saavat jatkuvasti vertaamaan muihin ja vähättelemään itseään. Menneen sukupolvien monet pettymykset tekivät heistä varovaisia. Moni on kasvanut ”eihän tästä nyt taas tule mitään tai mitä minä sanoin-” henkistä kasvatusta. Kannustus ja kehut ovat vasta rantautumassa Suomeen. Tämä näkyy epävarmuutena. Mutta pitäisi muistaa että mitä itse ajattelisit mennessäsi kylään tuttavan luo? Kritisoitko hänen tarjoilujaan? Asetu toisen asemaan ja katsele sieltä mitä joku sanoisi sinulle. Epävarmuus saa katsomaan asioita kielteisellä tavalla. Siihen kuluu turhaa energiaa ja se saa aikaan väärinkäsityksiä. Vapaudu siis epäluuloisuudesta. Kukaan ihminen ei todella voi tietää toisesta mitään. 

Käännä siis kielteiset ajatukset myönteisiksi. Negatiivisuus ja musta huumori ovat perua pettymysten ajoilta. Tällöin oli turvallista suhtautua kaikkeen varauksella. Jos joku pääsee vähemmällä, ollaan yleensä kateellisia. Aluksi positiivinen ajattelu voi tuntua teennäiseltä, mutta johdonmukainen keskittyminen asioiden positiivisiin puoliin parantaa oloa ja aivot ottavat paremmin informaatiota vastaan. 

Negatiivisuus ei ole luonteenpiirre vaan pinttynyt ajattelutapa. Sen muuttaminen on vain opeteltava. Aloita listaamalla päivän kaikki positiiviset asiat. Mitä sait aikaan? Kirjoita kaikki pienetkin asiat. Kun negatiivisuus puskee pintaan käännä ajatus positiiviseksi. Ihaile saavutuksiasi. Älä vähättele kiitosta tai kohteliaisuutta vaan ota se reilusti vastaan. Positiivisuutta voi myös harjoitella yhdessä muiden kanssa. 

(Anne te Velde-Luoma kirjassaan Kaaoksen kesyttäjä)

Kesytetty kaaos

Muutto on onnellisesti (taas kerran) ohi. Laskeskelin että taisi olla kahdeksas kerta, kun minä ja tavarani vaihdamme osoitetta. Maanantaina siivosin uuden asunnon ja pakkasin vanhassa tavaroita. Eilen kannettiin tavarat uuteen asuntoon ja siivosin vanhan asunnon. Eilen sain jo illasta kaiken paikoilleen, mutta tänään sain viimeisetkin kaapit järjestykseen.  Toivon mukaan ei tee vähään aikaan mieli järjestää yhtään mitään. 

”Vanhastaan meille on opetettu säästämistä, kiltteyttä, ahkeruutta, nöyryyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta, mutta samaan aikaan meitä on kannustettu ostamaan, kuluttamaan, rakentamaan identiteettiä tavaroiden avulla ja haluamaan aina vain enemmän ja lisää. Olemme saaneet edellisiltä sukupolvilta hyvin ristiriitaisia malleja, esimerkkejä ja vaatimuksia, jotka köyhyys ja uskonto suurelta osin sanelivat. Vaikka maailma on muuttunut, vanhat opit ovat juurtuneet syvälle.” Näin kirjoittaa Anne te Velde-Luoma kirjassaan Kaaoksen kesyttäjä. 

Suomalaisessa kodissa on noin 10 000 tavaraa, joista 70 prosenttia jää käyttämättä. Olemme sopeutuneet selviämään niukkuudesta, mutta nykyajan ylenpalttisuus näkyy muun muassa lihavuutena. Varaudutaan luontaisesti pahan päivän varalle syömällä sokeria ja rasvaa, vaikka energiatarve on jo tyydytetty. Haetaan turvaa. Tämä saa meidät keräämään, varastoimaan, haalimaan ja tallentamaan kaikkea muutakin kuin ruokaa. Olemme vain parin sukupolven päässä niistä, jotka kokivat nälkää ja puutetta ja täten kasvattivat meidät säästämään pahan päivän varalle. Samaan aikaan vielä eettisyys ja ekologisuus ovat alkaneet ohjata ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Valtio velvoittaa kuitenkin kuluttamaan, sillä vain siten säilytämme työpaikat, maksamme eläkkeet ja takaamme lapsille tulevaisuuden. Vastuu oikeasta valinnasta on raskas. 

”Maailma on täynnä asioita, joista voi nauttia ilman tavaravuoren kertymistä.”

Yhteiskunnan murros, köyhyyden ja puutteen ankarat opit ja kokemukset, nopea vaurastuminen, ihmisen biologiset taipumukset, kulutusyhteiskunnan vaatimukset ja uusien esimerkkien puute ovat syitä siihen miksi asunnot pursuavat tavaraa. Aikapula tuntuu jatkuvana kiireenä ja tekemättömät työt vaivaavat mieltä. Yritämme selviytyä uuden tulvasta, ylenpalttisuus on yllättänyt meidät kaikki. Mainokset hallitsevat yllättävän paljon elämäämme.

Työ vie suuren osan ajastamme ja elämästämme. Sen vastapainoksi ostetaan lisää tavaroita korvataksemme menetetyn vapaa-ajan. Tavarat luovat identiteetin, ne lohduttavat ja tuovat elämään merkitystä ja sisältöä. Tutkimusten mukaan tavaran hankkimisesta saatu mielihyvä kestää korkeintaan noin kuusi viikkoa. Sitten täytyy hankkia jo uutta. 

Kun on vasta muuttanut ja kantanut tavaraa niin, että hartiat ovat aivan jumissa ja jalat mustelmilla, ei tee vähääkään mieli ostaa mitään ylimääräistä. Muutossa tulee aina karsittua tavaraa pois tai ainakin lajiteltua järkevämmin. Helpompaa olisi selvitä vähemmällä tavaralla. Myönnän omistavani jos jonkinmoista turhaa tavaraa. Paljosta olen myös luopunut ja laittanut tavaraa kiertoon. Se on vaan niin kummallista että tavaroihin kehittyy tunneside. Hyväksi keinoksi olen kokenut sen, että ottaa turhasta, mutta rakkaasta tavarasta kuvan ja luopuu siitä sitten. Näin se säilyy muistoissa, muttei vie kaappitilaa. 

Luin Kaaoksen kesyttäjä –kirjan ennen muuttoa ja sain sen avulla käytyä kodin joka nurkan läpi ja järjesteltyä tavarat järkevästi. Kirja herättää myös miettimään muutenkin omaa elämää. Kirjasta löytyy muita upeita vinkkejä kuten apua tavaroiden raivaamiseen, paperien ja sähköisten dokumenttien järjestykseen, muistin keventämiseen ja päätöksentekoon sekä valinnanmahdollisuuksien rajaamiseen.

Oranssit sämpylät

Ulkoa rapeat ja sisältä mehevät porkkanasämpylät (muunneltu ohje Martoilta). Resepti on yksinkertainen eikä vie kohtuuttomasti aikaa. 

Ohje n. 16 sämpylää:

-500g porkkanasosetta (keitä porkkanat ja soseuta) n. 4-5 isoa porkkanaa

-1 pss kuivahiivaa

-n. 8 dl jauhoja (sämpylä- ja grahamjauhoja)

-1 tl suolaa

-1/2 dl rypsiöljyä

Lämmitä soseutetut porkkanat noin 42 asteiseksi. Lisää joukkoon suola. Sekoita kuivahiiva 2 dl jauhoja ja lisää porkkanasoseen joukkoon. Lisää jauhoja vähitellen. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Lisää loppuvaiheessa öljy. Kohota taikina kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Leivo sämpylöiksi ja kohota uudelleen. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. 

Kesän kynnyksellä

Lukuvuosi on lopussa. Minun kohdallani se on tänä vuonna ollut hyvin erilainen. Toivon että voisin jo huokaista helpotuksesta, mutta vielä on matkaa jäljellä. Nyt keskityn asunnon vaihtamiseen. Jospa sitten olisi aika levähtää, ainakin käytännön asioista.

Opinnäytetyö on tehty erinomaisin arvosanoin. Täytyy kyllä sanoa, että paras ryhmä kenen kanssa olen mitään työtä ikinä tehnyt. Meillä yhteistyö toimi tosi hyvin. Jotenkin ihmeellistä miten ollaan niin samanhenkisiä. Saan olla kiitollinen tällaisista ystävistä. Haasteita oli paljon. Siitä koen syyllisyyttä, mutta toisaalta yritän ajatella että kaikella oli tarkoituksensa. Eikä elämää voi ennustaa.

Jotenkin sitä kateellisena katsoo muita ihmisiä ja heidän kesäfiilistään. Minä taas mietin että kunpa tulisi syksy. En vaan ole kesäihminen. Toisaalta osaan nauttia auringostakin. Silloin kun on lomaa ja sen voi viettää jossain rauhallisessa luonnon läheisessä paikassa eikä ole ötököitä. Tai silloin kun olen Välimeren maisemissa. Nautin kuitenkin myös Suomen luonnon kesäisyydestä: lämpimästä tuulesta, vedestä, puiden lehdistä ja ruohon tuoksusta sekä tietysti siitä että ihmiset ovat niin iloisia.

Kaiken kaaoksen keskellä olen silti onnellinen. Siitä että saan elää ja että minulla on koti, läheiset ja ystävät sekä opiskelut ja töitäkin. Sitten kun niiden aika taas on. Nyt jatkan pakkailua, kiitän tästä päivästä ja toivon parempaa huomista. Puhallan ja toivon, kuten Albert Espinosa opettaa kirjassaan Keltainen maailma.

Porkkanoiden popsinnan vaikutukset

Ympäristöön

-Sekaruokavaliosta siirtyminen kasviperäiseen ruokavalioon vähentää ruoan ilmastokuormaa 60 %.

-Eläinten kasvattaminen ruoaksi vie 30 % maapallon maapinta-alasta.

-Eläinten kasvattamiseen käytettävällä ruoalla pystyttäisiin ravitsemaan kaikki maailman ihmiset jos se hyödynnettäisiin ihmisravinnoksi.

-Suomessa suurin osa kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille.

-Jotta saadaan tuotettua 1 kg eläinproteiinia, joudutaan käyttämään 12 kertaa enemmän maata, 13 kertaa enemmän fossiilista polttoainetta ja 15 kertaa enemmän vettä kuin tuottaessa 1 kg soijaproteiinia. 

Kasvissyönti hidastaa ilmastonmuutosta ja sukupuuttoaaltoa sekä vähentää metsien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen katoa. Samalla se estää maaperän kulumista, vesipulaa ja vesistöjen kunnon heikkenemistä. Eläinten kasvattaminen ruoaksi aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko maailman yhteenlaskettu liikenne. Maankäytön ongelmat, luonnonvarojen kutistuminen, ilmastonmuutos sekä vesistöjen kunnon heikkeneminen ja vesipula koskettavat kipeimmin jo nyt vaikeassa asemassa olevien ihmisten elämää. Kasvissyönti on siten myös ihmisoikeuskysymys. 

Monille on tärkeää että omat valinnat ovat mahdollisimman kestäviä. Väestön kasvu on moninkertainen verrattuna ruoantuotannon kasvunopeuteen. Lihantuotanto on hyvin tehoton tapa tuottaa ravintoa kasvavalle väestölle. Se energiamäärä mitä syötetään karjalle ruokkisi maapallon väestöön verrattuna viisinkertaisen määrän ihmisiä. Lihan syönnistä luopuminen tai vähentäminen mahdollistaisi koko maapallon väestön ravitsemisen vaikka se jatkaisi kasvuaan. Ympäristöongelmat vaikuttavat voimakkaimmin köyhimpiin alueisiin ja huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. On kansalaisvelvollisuus ottaa huomioon omien kulutusvalintojen vaikutus ympäristöön. 

Nykyaikainen kulutus- ja kilpailuyhteiskunta kannustaa itsekkyyteen. Ihmisille kelpaavan ravinnon syöttäminen eläimille ja eläinten syöminen sen jälkeen on tehotonta. Suomeen tuodusta soijasta 98 % menee rehuksi vaikka se voitaisiin käyttää ihmisten ruoaksi. Lihan tuottamiseen tarvitaan kymmenkertaisia määriä esimerkiksi vettä kasvisravinnon tuottamiseen verrattuna. Yhden hampurilaisen tuotantoon käytetään jopa 10 000 litraa vettä.

Joillekin lihasta luopuminen on uhraus, toiset taas eivät katso luopuvansa mistään. Siitä tulee kuitenkin tyytyväinen mieli ja oikein tekemisen tunne. Ristiriidat ratkeavat hyvällä tavalla. Mitä pienemmäksi eläintuotteiden osuus ruokavaliossa jää, sitä pienemmiksi muodostuvat ympäristökuormitus ja epäeettiset vaikutukset. Mitä lähemmäksi omaa ihannettaan ruokavaliossa pääsee, sitä suurempi on onnistumisen ja oikein tekemisen tunteet. 

Terveyteen

Huolellisesti koostettu vegaani- ja kasvisruokavalio on terveellinen ja ravitsemuksellisesti riittävä kaikissa elämänvaiheissa. Kasvisruokavalio liitetään terveelliseen elämäntapaan, mutta se voi yhtälailla kuin sekaruokavalio olla epäterveellinen. Sokeri, liika suola ja tyydyttynyt kasvirasva antavat ainekset epäterveelliselle ruokavaliolle. Kasvisruokavaliossakin on tärkeää monipuolinen ja riittävät ravintoaineet koostava ruokavalio. Positiivisia vaikutuksia ovat virkeämpi ja kevyempi olo. Osalla voi myös unen tarve vähentyä. Kasvissyöjien elinikä on muuta väestöä korkeampi. Se myös suojaa tyypillisiltä pitkäaikaissairauksilta. Tähän liittyy usein se, että kasvisruokavaliota noudattavat elävät muutenkin terveellisemmin. He eivät yleensä tupakoi, käyttävät alkoholia kohtuullisesti, liikkuvat säännöllisesti sekä vaalivat henkistä hyvinvointia. 

Runsas ravintokuidun saanti kasvisruokavaliosta edistää sydänterveyttä, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja paksusuolen syöpää, eturauhassyöpää ja osin rintasyöpää. Yksittäiset ravintoaineet eivät kuitenkaan vielä selitä tätä vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Myös sekaruokavaliossa. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää painonhallintaa sekä sydän-ja verisuoniterveyttä, pienentää veren rasva-arvoja ja alentaa verenpainetta. Kasvikunnan tuotteissa on useita yhdisteitä, jotka estävät syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien toimintaa ja perimän vaurioita solussa tai aktivoivat vahingoittuneen solun korjaantumisen tai tuhoutumisen. Kasvisten syönti vähentää kariesriskiä. Myös esimerkiksi nivelreuman oireet voivat lieventyä kasvisruokavaliolla, koska kasvisyönti vähentää elimistön tulehdusreaktiota.