Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

maanantai 13. helmikuuta 2017

Rakennuspalikoita

On tavallinen arki, sitten muutamia poikkeamia. Pian isompia. Sitten ei ole muuta. Jotain on pielessä, vaikea uskoa. Se kestää pitkiä aikoja. Romuttaa perustuksia pikku hiljaa.  Sanoin uskovani parempaan, mutten tiedä uskoinko todella sanoihini. On monta muuttujaa. Tehdään paljon pohjatyötä, toivotaan ja toimitaan. Missä on se vahvuus? Nyt on pohja rakennettu mutta seinät vielä huojuvat. Niitä vahvistetaan pikku hiljaa. Yksi kerrallaan. Usko on vahvimmillaan kuin koskaan. Viimeisenä tulee katto. Se tuo suojan tulevilta myrskyiltä, mutta siihen on vielä matkaa. Lopulta kaikki näyttäytyy varmasti vahvempana kuin koskaan. 

perjantai 3. helmikuuta 2017

Riittävästi kaikille

"Ajattelemme että mitä toiselle on, se on meiltä pois. Totuus on jotain täysin muuta. Luonnossa kaikki on täydellistä, kaikki on hyvin. Kaikille on tässä maailmassa riittävästi, kaikille on tarpeeksi. Mikäli todella haluaisimme voisimme lopettaa nälänhädän, voisimme pelastaa monia eläimiä sukupuutolta, voisimme rakastaa enemmän ja antaa lahjojamme maailmalle huomattavasti enemmän. Kuitenkin päätämme olla tekemättä monia asioita ja takerrumme siihen ajatukseen, että meille ei riitä. Naapurin onni on minulta pois, miten ihmeessä se voisi olla niin? Koska maailmassa on vain riittävä määrä onnea ja naapuri juuri otti siitä jäljellä olevasta palasesta osasen? Hassua, sillä sitä mitä teemme omassa elämässämme tulee lisääntymään. Mikäli keskityn puutteeseen, aivoni tulevat etsimään puutteen merkkejä ympäristöstäni ja elämästäni. Mikäli keskityn riittävyyteen, sekä ylitsevuotavaiseen saamiseen, ne tulevat lisääntymään elämässäni. Aivot havannoivat sitä maailmaa, mihin keskitymme. Aivan samoin teki esi-isämme luonnossa, pyrkien havannoimaan sitä mikä oli hänelle tärkeää (ruoka, uhka, suoja, luonto yms)." -tunt.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Viisautta viety


P.S. Pitää lukea viisauksia kun omasta viisaudesta on taas viety yhden hampaan verran.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Loppiainen


Vuoden alun kahlauksesta ollaan edetty jo loppiaiseen. Mielessä ei ole kuin yksi sana: pakkanen. Ulos ei tee vähääkään mieli. Olen keskittynyt haaveilemaan lämmöstä ja suunnitellut muuttoa auringon alle joka vuoden tammi- ja helmikuuksi. Mietin turisteja, ja sitä minkä ihmeen takia ihmiset vapaaehtoisesti asuu maassa, jossa vesipisarakin jäätyy ennen maahan putoamista. Noh kunhan lämpötila mittarissa laskee edes vähän lähemmäs nollaa niin alan taas arvostamaan kaikkea kaunista, mitä pakkanen tuo tullessaan Lapin kauniiseen luontoon. (Siis heti kun olen varannut lentoliput jonnekin kauas ja lämpimään.)


Tänään on kuitenkin joulunpyhien viimeinen päivä - Itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Teemaan sopien olenkin lukenut aurinkoista kirjallisuutta ja katsonut elokuvia lämpimistä maista. Jos niillä selviäisi tämän pakkaskauden yli. Pian on aika jäädä sisätiloihin, vaikka ulkona ilma muuttuisikin, joten nyt nautin sitten vaikka väkisin tästä pakkasestakin. Uutta taistelua kohti pakkasen voimin!


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Mitä on maailman kauneus?


Vuoden ensimmäinen päivä ja jo kohta viides vuosi kun kirjoitan blogia, uskomatonta! Minun vuoden ensimmäisen päivän perinteenä on ollut käydä rauhallisella kävelyllä aamuvarhaisella. Tuolloin seutu on hiljainen ja saa rauhassa nauttia luonnosta ja jouluvalojen loisteesta sekä pohtia tulevaa ja mennyttä vuotta.


Tänä vuonna haluan 
-hymyillä ja huomata kaikki ihmiset ympärillä sekä tervehtiä tuntemattomia
-ojentaa auttavan käden ja piristää tuttujen ja tuntemattomien päivää
-kehua myös sisäisiä ominaisuuksia, kertoa kohteliaisuuksia, antaa palautetta ja kiittää
-kiinnostua muiden kuulumisista ja kuunnella oikeasti mitä sanottavaa heillä on
-ilahduttaa muita pienillä teoilla ja eleillä: kukat, yllätysviestit, leipominen, apu arjessa, lapsille lukeminen ym. 
-antaa lapsille aikaa, asettua heidän tasolleen ja hauskuuttaa heitä
-antaa tietä kiireiselle
-lahjoittaa
-tukea hyvää toimintaa
-viettää kiireetöntä aikaa läheisten kanssa
-halata
-huomioida luonnonkauneus ja arvostaa sitä joka päivä
-jakaa lukukokemuksia
-muistella mukavia muistoja
-antaa rehellisen hetken läheisille ja kertoa kuinka paljon he merkitsevät 

Koska kaikki nuo asiat tuovat niin paljon hyvää mieltä monelle ihmiselle! Auttaminen saa ihmisen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja lisää hyvinvointia. Hyvän tekeminen ei vaadikaan suuria asioita. 


Maailman kauneus on sitä, että näkee joka päivä miten hyvää kaikki lopulta on ja osaa arvostaa sitä. Muuten luotan siihen että elämä kantaa. Uskon että elämän perustarpeisiin liittyvät asiat kulkevat mukanaan omalla painollaan ja asiat järjestyvät. Toivon voivani itse vielä auttaa muita saatuani niin paljon apua muilta. Täytyy vain luottaa ja uskoa. Tärkeintä on kuitenkin pystyä elämään joka päivä omien arvojen mukaista elämää yhdessä läheisten kanssa ja onnellisena!



lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen päivä

Täytyy myöntää, etten ymmärrä mihin tämä vuosi on mennyt. Se ei kuitenkaan olisi ollut mitään ilman kaikkia ihania ihmisiä ympärilläni. Aineellisilla asioilla ei lopulta ole mitään merkitystä elämässä. Ihmiset luovat elämän. Kiitos siis kaikille kuluneesta vuodesta. 

Ihmiset lähellä ovat niitä, jotka auttavat niin ylä- kuin alamäessä. Parasta onkin ihmisten läsnäolo. Kuluneen vuoden tapahtumat ovat aina jonkun kanssa yhdessä koettuja tai jaettuja. Toisaalta myös ihmisten lisäksi eläimillä ja ympäristöllä on iso merkitys muistoissa. Tahdon muistaa hyvät asiat ja ottaa ne mukaani ensi vuoteen. 

Ensi vuodelta toivon paljon lisää hyviä muistoja. Samalla toivon maailmaan ihmisten yhteistyötä ja rakkautta ihan kaikkia kohtaan. Vain siten sodatkin saataisiin loppumaan. 


Minä haluan elää muita kunnioittaen, omien arvojen mukaan ja haaveillen. Jos nyt saisin tehdä mitä vaan, niin lähtisin varmasti jonnekin ulkomaille tai ihanaan paikkaan läheisten kanssa, jossa nauttisin vaan hetkessä elämisestä, luonnosta, kulttuurista ja ihmisten seurasta sekä läsnäolosta. Samalla tahtoisin eri tavoin auttamalla tehdä muiden hyväksi parhaani. Tärkeintä olisi, että kaikki murheet voisi jättää pois huolesta, elää vapaasti, olla terve, haaveilla, tehdä merkityksellisiä asioita ja että kaikki ihmiset ympärillä voisivat tehdä samoin. 

Toivon, että jokainen osaisi yhä enemmän arvostaa elämää ja olla läsnä jokaisessa päivässä sekä hetkessä ensi vuonnakin, koska arjen ja juhlan hetkistä syntyy elämä. Mieti mikä sinulle on tärkeintä elämässä ja syvenny ajatuksiin sekä siihen mitä ne tärkeimmät asiat todella ovat ja mitä se tarkoittaa sinun elämässäsi.

Onnellista uutta vuotta 2017 kaikille!


P.S. Muistakaa hymyillä ja nauraa paljon joka päivä ensi vuonnakin. Hymy  on ainoa kieli, jota kaikki maailmassa ymmärtävät ja se varmasti levittää hyvää ympärille sekä ennen kaikkea itselle. 

Perunasalaatti

n. 4 keskikokoista keitettyä perunaa
1 omena
100 g herneitä
1 pieni suolakurkku viipaloituna
n. 200 g (2dl) maustamatonta soijajogurttia
2 reilua ruokalusikallista sinappia
mustapippuria ja suolaa

-Kuutioi perunat, suolakurkku ja omena. Lisää joukkoon loput ainekset. Mausta ja sekoita. Maista ja anna maustua hetken. 


Nestesavuporkkanat

Joku on ehkä nähnyt internetissä "porkkala" villityksen. Itse en kuitenkaan tavoittele kylmäsavukalan makua vaan jotain uutta porkkanasta. Tämä herkku sopii suolaiseksi päälliseksi karjalanpiirakoiden tai leivän päälle, vaikka yhdessä kaurafraichen kera (esim. Oatly iMat fraiche, mustapurkki, parempaa/terveellisempää kuin kermaviili/tuorejuusto.)

4 isoa ja paksua porkkanaa

-Kuori porkkanat ja siivuta ne juustohöylällä tasaisiksi siivuiksi. 
-Keitä suolavedessä kypsiksi. 
-Marinoi porkkanoita yön yli kannellisessa rasiassa. Marinadi on suuntaa antava. Tarkista maku tehdessäsi marinadia ja seuraavana päivänä. Lisää mausteita tarpeen mukaan.

Marinadi: (mitat ovat aterimilla ei mittalusikoilla mitattuja)
1 rkl öljyä
1 tl nestesavua (poppamies)
1-2 tl valkoviinietikkaa
1-2 tl suolaa


Karjalanpiirakat

Uuden vuoden aatoksi ajateltiin tehdä jotain helppoa syötävää. Olen jo pitkään halunnut tehdä itse karjalanpiirakoita tai pikemminkin riisipiirakoita. HoviRuoan riisipiirakat ovat lempipiirakoitani ja niitä saa pieninä pakasteina tai 9 kappaleen valmistuotteina. Mietin kuitenkin miksi maksaa lisäaineista kun voi itse tehdä piirakat eikä nyt jälkikäteen sanottuna ollut edes niin vaikeaa kun kuvittelin! 


Ohje n. 27-30 pientä karjalanpiirakkaa: 

2 dl puuroriisiä tai ohraa, joka keitetään ohjeen mukaan puuroksi. Eli 1l kasvijuomaa ja 1 tl suolaa. Tein puuron uunissa soijajuomaan ja samaan aikaan valmistelin piirakoiden taikinan. 

2 dl kylmää vettä
4-5 dl ruisjauhoja (määrä riippuu jauhon laadusta)
1 rkl öljyä
1 tl suolaa

-Lisää kylmään veteen, suola, öljy ja  jauhoja niin että saat kiinteän taikinapallon, joka irtoaa kulhosta. 
-Pyörittele pallosta pitkä pötkylä ja jaa taikina tasaisesti ja muotoile haluamasi kokoisia palloja. Kokeilemalla tietää minkä kokoisia haluaa tehdä. Mieluiten yksi pallo kerrallaan, jolloin taikina ei ehdi kuivaa. 
-Kaulitse pallosta soikean muotoinen ohut piirakka piirakkapulikalla tai pienellä lasten kaulimella. 
-Lisää täytettä keskelle ruokalusikallisen verran. 
-Aloita piirakan rypytys etusormilla alhaalta ylöspäin. Toimiva tapa löytyy kyllä kun harjoittelee. 
-Paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. 
-Voitele piirakat margaraanilla jossa on tilkka vettä. 
-Siirrä piirakat alustalle jäähtymään ja peitä liinalla. 
-Nauti esimerkiksi nestesavuporkkanoiden tai perunasalaatin kera! 


Tein piirakat ruisjauhoon, mutta ensikerralla ajattelin kokeilla grahamjauhoihin tai ruis-grahamjauhosekoitusta. Ehdottomasti haluan kokeilla myös ohrapiirakoita, olisihan se suomalaisempi vaihtoehto. Ohjetta on muokattu jälkikäteen, ensimmäisistä kokeilusta. 

tiistai 27. joulukuuta 2016

Uuniriisipuuro vanilja vivahteella

Noin neljälle-viidelle


2dl puuroriisiä (tumma)
1 l makeutettua soijajuomaa*
1 tl suolaa

-Sekoita ainekset margariinilla voidellussa uunivuossa ja paista 175 asteessa n. 1 tunti ja 15 minuuttia. Välillä voi sekoittaa jos tarve vaatii. Minä pidän löysemmästä riisipuurosta ja siksi lisään puuroon 2 dl vettä, kun otan puuron uunista. Jos on aikaa tulee puurosta vielä herkullisempaa kun antaa sen hautua hetken kannen alla ennen ruokailua. 

Vaihtelua ja lisää herkullisuutta puuroon saa lisäämällä mukaan omenaa ja ripauksen piparkakkumaustetta. Omenat voi esimerkiksi paistaa kevyesti pannulla yhdessä margariinin, sokerin ja piparkakkumausteen kanssa. Myös luumusoppa tai omenahillo sopivat puuroon hyvin. Minusta jouluriisipuuro on kuitenkin parasta kanelin kera! 


*Makeutettu soijajuoma tuo puuroon vaniljaisen vivahteen sekä täyteläisen maun. Soija ei maistu puurossa. Meillä kaikki sekaanit ovat tästä tykänneet. Itse olen käyttänyt Alproa mutta varmaankin muillakin vaihtoehdoilla saa aikaan herkullisen ja terveellisen riisipuuron! 

Välillä ollaan tehty makeuttamattomaan mantelijuomaan, joka toimii myös tosi hyvin, siitä saa pienen mantelin vivahteen puuroon. Toisaalta kotimainen kaurajuomakin on kuulemma oikeen toimiva ja sitä aion itse kokeilla samalla kun teen karjalanpiirakoita. 

Riisi sinällänsä ei ole ympäristön kannalta parasta ruokaa, mutta silloin tällöin syötynä ei kulutuksen kannalta ole merkittävää vaikutusta. Kasvijuomat ovat kuitenkin eläin-, ympäristö-ja ihmisystävällisempi sekä terveellisempi vaihtoehto riisipuuroon.