Porkkanaleivät

Tämä resepti on todella yksinkertainen ja minulla leivän uuniin saamiseen menee 15 minuuttia. Leipien ollessa uunissa ehtii vähäiset tiskit, joita tästä tulee, pestä. Koko lystiin menee vain puoli tuntia!

7 dl kokojyvä- tai sämpyläjauhoja
1 dl vehnäjauhoja

4 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

valkosipulijauhetta (oman maun mukaan)

2 porkkanaa

1 dl rypsi(+oliivi)öljyä

4 dl vettä

-Kuori ja raasta porkkana. 
-Sekoita kaikki ainekset keskenään. 
-Pyörittele sämpylöitä tai patonkeja tai kuten itse teen: laita taikina suoraan pellille ja levitä isoksi leiväksi. 
-Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.  
-Leikkaa palasiksi suoraan uunista tultua. Anna jäähtyä liinan alla, jonka jälkeen pussita ja pakasta. Näin saat aina tuoretta leipää pakkasesta! -Nauttikaa! 

Kiirettä

Edellisen viikonlopun vietin hyvän ystäväni seurassa, joka saapui tänne omasta opiskelukaupungistaan junalla. Lähdettiin koiran kanssa vastaan rautatieasemalle ja löydettiin perillekin, vaikkei koskaan oltu siellä käyty. Katsottiin elokuvia, shoppailtiin vähän, kierreltiin kaupunkia, lenkkeiltiin, syötiin hyvin ja tehtiin jopa koulutehtäviä! 

Viikot menevät nopeaa ja tekemistä riittää. Tänä viikonloppuna äiti ja isä kävivät kyläilemässä vähän pidemmän viikonlopun. Totta kai ne heti oli täyttämässä jääkaapin täyteen ja ostamassa kaikkea ”tarpeellista”. Käytiin myös lauantaina veljen ja hänen avopuolisonsa luona 170 kilometrin päässä. Hyvin oli remontti edennyt ja näytti tosi hyvältä. Sunnuntaina jäin sitten taas yksikseni tänne, kauas kotoa, mutta kun en ilmeisesti ollut tarpeeksi jo kolmena päivänä kiertänyt kauppoja niin lähdin sitten vielä käymään jyskissä, josta tarttui mukaan eteiseen penkki/laatikosto systeemi. Jonka ohjeista välittämättä kokosin ihan yksin. (Eihän siihen mennyt kun pari tuntia! Ohjeessa sanottiin kestävän muka 30 min.) Ihana oli nähdä perhettä pitkästä aikaa! Mutta kyllä minä niitä veljenlapsia eniten kaipaan. Kohta onneksi nähdään. Vaikka pienempi puhelimessa aina kysyykin ettenkö minä koskaan tule täältä pois.

Viikonloppu meni siis ihan muussa kuin lukemisessa ja siksi olenkin sitten taas tuskaillut ja miettinyt tätä viikkoa. Liikaa tekemistä ja liian vähän aikaa. Tulisi jo se syysloma tai no siis itsenäisen opiskelun viikko. Mutta sitä odotellessa lähdenpäs lukemaan mikrobiologiaa.

Kurkistus kotiin

Esittelen pääpiirtein vuokra-asuntoni. Tämä on 29 neliömetrin yksiö. Sijainti on tosi hyvä. Lenkkeily mahdollisuudet on 100 metrin päässä ja keskusta noin kilometrin päässä. Koululle on sitten vähän pitempi matka mutta se ei haittaa, oikeastaan vaan rauhallisempi paikka kun ei ole koulu niin lähellä. 

 

Olohuoneesta eteiseenpäin

Vessa

Olohuoneesta katsottuna keittiö

Keittiön ikkuna

Olohuone

Olohuone ja makuutila

Parveke

Koti-ikäväkö?

Koulu on lähtenyt käyntiin hyvin. Aluksi tuli paljon informaatiota ja pää oli sekaisin. Maanantaina alkoi normaali koulu ja siitä lähtien olenkin lähinnä vain ehtinyt tehdä koulujuttuja. Aikarajat puskevat jo nyt päälle ja tämä viikonloppukin menee tehtäviä tehden. Mutta se ei minua haittaa! Ihana vihdoin opiskella jotain mistä todella tykkää ja on kiinnostunut (muutamaa ainetta lukuun ottamatta esim. nappula-atk! Kai minä nyt kansion osaan tehdä ilman opetusta!). 

Ehkä minä alan vihdoin ”aikuistua” kun suhtaudun työmäärään kypsästi enkä kiukuttele sohvan pohjalla ja toivo että koulu loppuisi jo. Kaikki aikanaan.  Mutta pääasia että koulussa on ihan kivaa ja luennot on mielenkiintoisia. Meillä on mahtava ryhmä ja kaikki on mukavia! Helppo tulla toimeen toisten kanssa, vaikka ikähaarukka onkin kahdeksastatoista kolmeenkymmeneenviiteen. Eräs asia on minkä kanssa tappelen (mielessäni). Nimittäin nämä kaikki erit nettisivut sun muut. On moodlea ja sähköpostia, joissa pitäisi kuulemma käydä vähintään kerran päivässä. Kerran päivässä!? Minulle sopisi kerran viikossa. Anteeksi vaan mutta minä en opi tietokonetta töllöttämällä vaan kynän, paperin ja kirjan avulla. Tehtävät ovat miljoonassa eripaikassa ja siinä sitten etsi niitä ja oikeita kursseja. Miksi pitää olla niin riippuvaisia internetistä? Moni tenttikin on siellä. Mitä sitten kun internet pätkii? 

Joo se siitä. Kaikkeen tottuu. Joku kyseli onko minulla koti-ikävä, kun kuitenkin olen niin kaukana kotoa ja sinne ei joka viikonloppu pääse. Voin suoraan sanoa että ei ole. Viihdyn hyvin täällä omassa kodissani. Ainoa mitä minulla on ikävä on Lappi ja lappilaiset. Nämä ihmiset ja paikat/luonto vaan täällä on kuitenkin vähän erilaisia. Voisinkin sanoa mieluummin olevani lappilainen kuin suomalainen. Lappi vaan on niin ihana paikka!

Loppukevennys: (Tai no miten ite kukanenkin sen ottaa.) koirani uusin tempaus; Purkaa kaikki kengät kenkähyllystä suoraan oven eteen, että kun minä tulen koulusta, ei sisälle pääsyyn ole mitään mahdollisuutta ennen kuin kengät on raivattu pois. Mistä se näitä keksii? No minä siivoan ja nauran kippurassa. Mutta tänään päätin että kenkähylly siirtyy parvekkeelle ja kengät kaappiin, ettei se vaan keksi alkaa syödä niitä. Mutta toisaalta mietin että mitähän se seuraavaksi keksii…