Piparitaikina

Piparkakkutaikinan tekeminen on helpompaa kuin sen ostaminen valmiina kaupasta. Ainekset ovat yksinkertaisia eivätkä piparit sisällä palmuöljyä tai lisäaineita! Taikina on helposti työstettävissä. Se ei vaatinut pöydälle jauhoja muotoilu vaiheessa eikä vähän lämmetessäkään tarrautunut käsiin. Taikinasta tulee noin 3 pellillistä pipareita ja piparkakkutalo.

1dl siirappia
1,5 dl sokeria
125g margariinia = 1 1/4 dl juoksevaa
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1/2 tl neilikkaa
ripaus suolaa
0,5 dl vettä
2 tl ruokasoodaa
5 dl vehnäjauhoja

*kanelin, inkiväärin ja neilikan voi korvata reilulla 1 rkl piparkakkumaustetta

-Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet.
-Lisää jäähtyneeseen seokseen vesi.
-Sekoita ruokasooda vehnäjauhojen joukkoon ja lisää seokseen.
-Anna kovettua kylmässä, vähintään puoli tuntia. Mielellään puoli vuorokautta.
-Paista piparit 200 asteessa n. 5-10 minuuttia. Jos haluat pehmeitä pipareita, paista 175 asteessa.

Kahden version pikkujoulukakku

1 dl sokeria
1 dl margariinia
1,5 dl soijajuomaa tai appelsiinimehua
1 tl kanelia
1 tl piparkakkumaustetta
ripaus suolaa
1 dl grahamjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

-Sekoita jauhot ja mausteet yhteen.
-Sekoita nesteet ja sokeri keskenään.
-Lisää jauhot nesteiden joukkoon siivilän läpi. Sekoita tasaiseksi.
-Paista 175 asteessa n. 30-40 minuuttia. (Pieni kakkuvuoka tai isommassa matalampi kakku.)

Kakku käy sellaisenaan maukkaana kuivakakkuna tai jos haluaa, voi väliin laittaa appelsiinimarmeladia ja päälle tomusokeria. Tällöin anna kakun jäähtyä. Irrota kakku vuoasta ja halkaise. Täytä appelsiinimarmeladilla ja tomuta päälle tomusokeria. 

Pianokakku

Kananmunaton ja maidoton pianokakku valkosuklaavaahdolla.

Vähempi enempi

Minun ympäristötietoisuus alkoi ala-asteelta. Ympäristöopin tunnilla opeteltiin, miten säästetään esimerkiksi vettä. Tuolloin se tarkoitti hanan sulkemista suihkussa saippuoinnin ajaksi. En silloin kuitenkaan ollut mitenkään ekologisimmasta päästä. Kotonakin kyllä säästettiin energiaa, mutta taisi olla enemmän rahan kuin luonnon takia. Kuitenkin kun pikkuhiljaa opettelee uusia tapoja toimia, niin tulee niistä rutiineja.

Meillä ekologisuus näkyy arjessa helpoiten kierrätyksessä. Kierrätämme kaikki roskat eli eniten tulee muovi ja kartonki jätettä, lisäksi tulee metalli-, lasi-, lehtikeräys-, biojätettä ja vähiten polttokelpoista jätettä, joka sekin lähinnä paperiroskaa. Kierrätys alkaa kuitenkin siitä, että mietimme hankintoja. Pyrimme olemaan ostamatta mitään mitä emme oikeasti tarvitse. Jos tarvitsemme jotain, kierrämme mahdollisuuksien mukaan ensin kirpputorit tai katsomme netistä. Ruokajätettä meillä tulee vain vihannesten ja hedelmien kuorista. Hankinta on aina hankinta. Vaatteet ovat oikein hyviä nykyään kirpputorilla, pyrin ostamaan ainoastaan sukat ja alusvaatteet uusina. Päivittäisessä käytössä olevat kengät ostan uutena, koska kenkä muotoutuu jalkaan jokaisella eri tavalla. Lisäksi toppatakit menettävät lämmittävyyttään pesujen ja vuosien myötä, joten suosin mieluummin yhtä hyvälaatuista takkia useamman vuoden ajan. Lahjoja en yleensä halua, parhaat lahjat ovat lahjakortteja päivittäistavarakauppaan eli rahaa ruokaan. Inhoan juhlapyhien tuomaa kulutuskulttuuria. Onhan lahjan antaminen ja saaminen mukavaa, mutta tärkeintä eivät ole lahjat. 

Asumisessa kiinnitämme huomiota veden ja sähkönkulutukseen. Ekologisintahan olisi asua kerrostalossa, mutta tässä asiassa jaettu asuminen on kuitenkin meille parempi vaihtoehto. Onhan se toisaalta parempi vaihtoehto kuin omakotitalo asuminen. Meillä on kotona valitettavasti vanhat wc-kalusteet, jotka lisäävät vedenkulutusta, mutta sitäkin voi omalla käytöllä säädellä esimerkiksi vakiovirtaussuuttimet madaltavat vedenpainetta ja siten kulutusta. Wc-pytyn vetämistäkin voi säädellä. Suihkussa kylmävesi otetaan hyötykäyttöön, esim. kukkien kasteluvetenä tai wc:n vetämisessä. Toisaalta kukkien kasteluveden haen ulkoa vesisateesta. Keittiössä vettä voi kulua huomaamattaan paljon. Kotona kannattaa kiinnittää huomiota kuinka isolla paineella veden antaa tulla hanasta. Tiskikone vähentää vedenkulutusta verrattuna käsin tiskaamiseen. Koneeseen laitettavia astioita ei tarvitse turhaan huuhdella. Käsin tiskatessa minulla on hyvin vähän vettä käyttävä tiskaustapa. Hana ei myöskään ole koskaan turhaa auki. 

Sähköä menee yllättävän vähän. Televisiota katsotaan harvoin ja tietokoneen käyttö kuluttaa vain vähän virtaa, vaikka päivittäin opiskelenkin. Valoja ei pidetä koskaan turhaan päällä. Laitteet ovat myös energiatehokkaita esimerkiksi kannettavatietokone kuluttaa paljon vähemmän virtaa kuin pöytäkone. Pyykkiä pestäessä on kone aina täysi. Samoten tiskikone. Eniten energiaa vievät todennäköisesti liesi ja uuni, koska ruoka tehdään alusta loppuun itse. Toisaalta säilömme paljon pakkaseen, mikä osaltaan vähentää turhaa kulutusta tai hävikkiä. Kasvisyönti itsessään on paras vaihtoehto mm. ilmaston kannalta, vaikka syödään myös soijaa joka tulee kaukaa. Soija on silti jopa ekologisempi vaihtoehto kuin kotimainen kala, jota sitäkin meillä toisinaan on. Järkevintä on vähentää naudan ja sian kulutus minimiin tai pois, niitäkin parempi vaihtoehto on kana, toisaalta niistä parempi vaihtoehto on riista ja näistä kaikista lihatuotteista paras on kuitenkin kala. Myös terveyden kannalta. 

Liikenne on meidän kompastuskivi. Emme juurikaan käytä julkisia. Siinä voisi olla parannettavaa. Auton vaihdoimme kuitenkin pieni päästöiseen ja kulutuksiseen, sellaiseen, johon pienellä budjetilla oli varaa. Pohjoisessa auto on kuitenkin välttämätön ja mekin kuljemme toisinaan maanteitä pitkin sukulaisten luo, jonne ei julkista liikennettä ole. Kaupunkiajoa pyrimme välttämään mahdollisuuksien mukaan, vielä sitä voisi enemmänkin vähentää tulevaisuudessa. Matkat pyritään kuitenkin suunnittelemaan tarkkaan ja miettimään niiden tarkoitusperää ja yhdistelemään matkoja. Teemme parhaamme ja sen pitäisi riittää. Kaukomatkat ovat minulle tärkeitä, vaikka sydäntä raastaa niiden ilmastovaikutukset. Pyrin kuitenkin niiden elämyksellisyyteen turhan kuluttamisen sijaan. Ei se silti lentomatkustamisen haittoja vähennä. Vielä kun voisi jotenkin yhdistää lomailun ja työn niin siitä olisi myös hyötyä eikä vain haittaa maailmalle. Onneksi etelän sukulaisten luo pääse muulla tavoin kuin lentämällä. Tosin valtionrautateiden hinnoittelu ottaa koville. Hinnoitteluun tulisikin mielestäni kiinnittää enemmän huomiota ja siten ohjata ihmisiä oikeiden valintojen luo. 

Nämä nyt ovat näitä pienen ihmisen suuria ajatuksia taas. 

P.S. Miksi tulisi säästää vettä ja sähköä tai hillitä ostamista? 

Luonnonvarat loppuvat, siksi. Tosin sitä on meillä Suomessa vaikea käsittää mm. runsaiden vesivarantojen vuoksi, mutta monessa maassa on vedensäästäminen itsestäänselvyys, koska muuten vesi loppuu kesken suihkun. Sitä paitsi siinä säästää rahaa, kun vähentää kuluttamista! Ostamisen ja hankkimisen sijaan nautintoja voi saada esimerkiksi keskusteluista, mökkeilystä, näyttelyistä, teatterista, elokuvista, ulkoilusta, ystävistä ja lemmikeistä tai niin kuin minä edellisten lisäksi järjestämisestä ja ekologisuudesta ja vaikka mistä muusta! Ei aina tarvitse hakea hyvää oloa uusista vaatteista, sisustuksista, tavaroista, laitteista tai hakea nautintoa ylenmääräisestä ruoasta. Kannattaa pohtia mitä on tottunut tekemään ja mitä oikeasti haluaa tehdä. Uutuuden viehätys ei kestä kauaa.Vähemmän on oikeasti enemmän, sen tuntee jo hyvästä olosta.

Kaalipata ohralla

n. 0,5 kg keräkaalia
1 sipuli
1 tl valkosipulijauhetta tai 2 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
2 dl soijarouhetta
1 1/2 dl täysjyväohraa
6 dl vettä
3 rkl soijakastiketta
1 rkl balsamicoa
1/2 tl chilijauhetta
2 tl yrttisekoitusta
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
ruiskorppujauhoja pinnalle

-Pilko kaali, porkkana ja sipulit.
-Kuullota sipulit öljyssä ja lisää porkkana sekä kaali kypsennä noin 5 minuuttia.
-Lisää joukkoon loput aineksista ja kuumenna, anna sitten hautua noin 10 minuuttia (tai sen aikaa että uuni lämpeää).
-Voitele uunivuoka ja kaada seos vuokaan, ripottele pinnalle korppujauhoja.
-Kypsennä 200 asteessa 30 minuuttia jonka jälkeen jälkilämmöllä toiset 30 minuuttia.

Vihdoin kotona

Olemme taas lappilaisia. Tuntuu kuin olisi pitkästä aikaa tullut kotiin, saatuamme muuttokuorman purettua ja tavarat paikoilleen. Minä olen aina tykännyt muuttamisesta ja erityisesti tavaroiden purkamisesta. Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut niin. Liian monta muuttujaa oli mukana. Ollaan koko porukka todella uupuneita kaikesta. Pääasia on kuitenkin, että ollaan siellä missä hyvältä tuntuu asua. Koti on aivan ihana ja rauhallisella paikalla. Se oli aivan selvästi tarkoitettu meitä varten.

Haastava heinäkuu

Suomalaiset tunnetusti valittaa säästä satoi tai paistoi. Minua ei haittaa lämpö (+33) ulkona, mutta Suomen asuntoja ei ole luotu viileiksi. Meillä kahdeksannessa kerroksessa on jo neljättä viikkoa kuin saunassa ja nyt alkaa minullekin riittää. Enemmän olen silti huolissani kaikista niistä eläimistä, jotka eivät kykene samalla tavalla viilentämään itseään kuin ihminen. Koira ei hikoile. Kaiken lisäksi asfaltti on polttavan kuuma. Ulkona ei voi käydä kuin kääntymässä. Meidän juuri vuoden täyttänyt neiti leikkii kaikella kylmällä ja saa kylmiä suihkuja useampia päivässä. Uimaan en ole voinut viedä kun sinne täytyisi kävellä asfalttia pitkin ja lisäksi vesi on lämmintä.

Kuumuus onneksi turruttaa ajattelua. Meillä kun on elämä aivan myllerryksessä taas kerran. Stressi on korkeampi kuin mitä mitata voi, myös koiralla. Viikot ollaan neidin kanssa kahdestaan ja viikonloppuisin suuntaamme kolmistaan milloin minnekin. Tällä hetkellä elämä pyörii neljän paikkakunnan välillä, mutta toivon mukaan se muuttuu hyvin pian. Yksi paikka vähenee kuun lopulla kun meistä tulee taas lappilaisia! Siitä olen onnellinen. Silti mielessä raastaa monia kysymyksiä.

Kaikki oleellisin on silti edelleen tässä; Siinä, että ollaan kaikki elossa. Hymyillen kohti tulevaa. Vaikka elämä heittelee milloin mitäkin esteitä eteen. Haluan taas kerran kiittää ihania ystäviä ja läheisiä, jotka jaksavat olla tukena ja auttavat.

Siivoushaaste

Joka viikko teemme perjantaina viikkosiivouksen, aamulla. Joka kuukauden viimeinen perjantai teemme kuukausisiivouksen, aamulla. Kausisiivous on sitten sopivana vapaapäivänä keväällä ja syksyllä.

Viikkosiivous on todella helppoa ja nopeaa. Minä monesti pesen vessan heti herättyäni. Pyyhin yleispuhdistusaineella (kiilto on ympäristö- ja eläin/ihmisystävällinen) käsienpesualtaan, ovenkahvat, valaisinkatkaisijat ja wc-istuimen. Peilin pyyhin mikrokuituliinalla. Samaan aikaan wc-istuimen sisäosassa puhdistusaine on vaikuttanut hetken ja pesen pöntön sisäosan wc-harjalla. Roskasäiliön sisällön tyhjennän toiseen roskikseen, näin säästyy muovipusseja. Lakanat vaihdetaan joka toinen viikko ja pyyhkeet pari kertaa viikossa. Pesukoneella pesen aina täysiä koneellisia. Petivaatteet ja sänky tuulettuvat avoimen ikkunan avulla. Talvella viedään petivaatteet parvekkeelle.

Aamupalan yhteydessä pyyhin keittiön pöytätasot ym. sekä ovenkahvat, kaukosäätimen ja muut kosketuspinnat. Aamupalan jälkeen minä ja perro lähdemme lenkille, jonka aikana toinen puolisko imuroi huushollin. Myös television, sohvan, nojatuolin ym. kalusteet ja sängyn. Kotiin tultuani laitan lakanat paikoilleen.

Viikkosiivous:
-vessan pesu
-imurointi
-lakanoiden vaihto (joka toinen viikko)
-pyyhkeiden vaihto pari kertaa viikossa
-pintojen puhdistus (katkaisimet, kaukosäädin ym.)

Kuukausisiivouksessa herätämme naapurit hiukan aikaisemmin imuroinnilla, jonka jälkeen toinen puolisko (minun ja perron lenkin aikana) tamppaa matot ulkona. Kotiin tultuani pesen lattiat ja suihkun eli ikkunanpesutekniikalla suihkuseinän ja muuten puhdistan lattiakaivon ja hanat ym. Kaikki samalla yleispuhdistusaineella. Keittiössä käytän puhdistukseen laimennettua käsitiskiainesuihketta. Pölyjen pyyhintää meillä ei juurikaan ole kun imuroidessa käymme kaikki pinnat läpi. Lisäksi pyyhin jääkaapin ja mikron. Pesukoneiden sihdit pyrin myös säännöllisesti puhdistamaan ja uunin pesen tarvittaessa.

Kuukausisiivous:
-imurointi myös huonekalut
-jääkaapin ja mikron sekä keittiön pintojen puhdistus
-tarvittaessa uunin pesu (sekoita 2 rkl ruokasoodaa, 2 rkl suolaa ja reilut 2 rkl vettä tahnaksi ja anna vaikuttaa yön yli)
-pesukoneiden sihtien puhdistus
-mattojen tamppaus
-lattioiden pesu
-yleispintojen pyyhintä
-vessan pesu ja lattiakaivon sekä suihkun puhdistus

Kausisiivous:
-ikkunoiden, mattojen, verhojen ja seinäpintojen pesu -autonhuolto ja pesu
-pyörien huolto
-kodinkoneiden huolto eli pyykinpesukone, pakastin, tiskikone, kahvinkeitin, liesi ym. (taustojen imurointi, tyhjäpesu, sulatus, ym.)
-kaappien järjestys ja pyyhintä (tavaroiden raivaus ja lahjoitus)

Meiltä löytyy:
-imuri ja erilaiset suuttimet
-siivousliinat keittiöön, vessaan ja muihin tiloihin (yhteensä kolme, erivärit auttavat erottamaan) sekä mikrokuituliina peileille
-Yleispuhdistusaine (kiilto)
-käsitiskiaine keittiöpinnoille
-sokeripaloja lieden pesuun
-ruokasoodaa (rasvatahrat esim. uunin pesu)
-etikka ja sitruuna (kalkki ja ruostetahrat esim. vessa)
-lattianpesin ja sanko

Siivous on siis haaste. Heräämme kuudelta ja aamutoimien ohella olemme kahdeksalta valmiita lähtemään kotoa. Helpointa on kun joka päivä pitää, varsinkin keittiössä ja vessassa, siisteyttä yllä. Siivoukseen menee loppuen lopuksi yllättävän vähän aikaa. Esimerkiksi meidän 60m2 asunnon ylläpito imuroi helposti vaikka mainoskatkon aikana. Siivoustarvikkeita ei juurikaan tarvita. Yksinkertaisimmat riittää. Siivousaineita ei myöskään tarvi käyttää paljon, vaan pieni määrä riittää rikkomaan veden pinnan ja siten poistamaan lian. Eikä kaikki ole aina niin justiin. Välillä menojen vuoksi siivous siirtyy tai tehdään pikaisempi siistiminen. Siivoamme itsemme, eikä muiden vuoksi.

Italian kesäinen kastike

3 dl kuivattuja linssejä
sipuli
2 porkkanaa
iso kesäkurpitsa
punainen paprika
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl basilikaa
1 tl timjamia
1 tl oreganoa
suolaa
mustapippuria
500g paseerattua tomaattia ja vettä
1 rkl valkoviinietikkaa

-Pilko kasvikset.
-Huuhtele ja keitä linssit.
-Kuullota sipuli öljyssä. Lisää kasvikset ja mausteet, anna kuullottua vielä hetki pannulla.
-Lisää tomaattipyree. Täytä tyhjä purkki vedellä ja kaada pannulle.
-Lisää keityt linssit joukkoon ja anna muhia miedolla lämmöllä. Kastike saisi kiehua vähintään 15 minuuttia, mutta enempi aika vaan parantaa makuelämystä.

Hox! Nirsoille lapsille kastike menee täydestä soseutettuna pastan kera.

Pannukakkuletut

Nämä helpot, herkulliset ja hyvistä aineksista koostuvat letut maistuvat yhtä hyville jos ei paremmille kuin pannukakkutalon letut. Päällisiin sopii mikä vaan, niin suolainen kuin makeakin!

Ohjeesta tulee n. 6 keskikokoista paksua lettua tai n. 24 pientä ja paksua lettua

3 dl kaurajauhoja
1/2 dl perunajauhoja tai proteiinijauhetta
1 tl leivinjauhetta
3 dl kasvijuomaa
1 banaani
ripaus maustetta oman maun mukaan esim. kaneli tai vanilja

-Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon hyvin sekoittaen neste sekä muussattu banaani.
-Paista pannulla
-Nauti mieleisen täytteen kera. Esim. jäiset mustikat ja suklaa tai kaurajogurtti.

21.6.18

Kolmin kuljettiin
Kaksi yhdessä
Polkuja risteiltiin
Kivikkoa kavuttiin
Metsän läpi poikettiin
Tunturin laelle päädyttiin
Kunnes sammalpedille hän polvistui
Otti esille ikuisen lahjan
Kuiskasi tuulessa kysymyksen
Vastaus valloitti sydämet
Nyt tiemme on yhteinen

Sadetta yli 10 kuukautta

Perro neitimme kävi viimeisen kerran pentukoulussa viime viikon perjantaina. Loppukokeen tuloksena oli rivi täysiä kymppejä. Olen itsekin yllättynyt kuinka mahtava oppija perromme on. Muuton jälkeen ulkoilu oli minulle täyttä tuskaa. Koira veti joka suuntaan, pelkäsi kaikkea ja hyökkäili pyöräilijöiden perään. Siitä on nyt pari kuukautta ja muutos on hämmästyttävä. Ulkona meidän vierellä kävelee tottelevainen koira, joka hakee säännöllisesti kontaktia, mutta pennun tavoin kiinnostuu ympäristöstä. Nyt, ns. mörköiän eli koiran ”murrosiän” aikaan, on alkanut tutut asiat pelottamaan ulkona, kuten roskapussi. Muita koiria ohittaessa tien toinen puoli vetää puoleensa, mutta se nyt on vain pieni juttu. Mikä ajan myötä kehittyy parempaan suuntaan.

Ensimmäinen kiima-aika alkoi viime kuun alkupuolella. Kiiman alkupäivinä meillä asusti nuutunut ja hämmentynyt koira. Vuotoa kesti reilun kaksi viikkoa. Sen jälkeen se oli menoa ulkona. Kaikki koirat kiinnostivat aivan valtavasti. Perustottelevaisuus onneksi säilyi.

Kotona tottelevaisuus on huippuluokkaa. Perrostamme on mihin vain. Nopea oppiminen hämmästyttää minua joka kerta, ja jos jokin ei luonnistu, on vika yleensä minun ohjaus tavassani. Päivärytmi löytyi työhön paluun jälkeen nopeasti, vaikka muutama lattialista tuhoutuikin yksinolon seurauksesta. Tämäkin siitä syystä, että erehdyin jättämään jotain syötävää koiralle, joka sitten innosti syömään muutakin. Nykyään päivät menevät nukkuen. Iltapäivästä sitten treenataan ja leikitään. Mikäli kuitenkin iltapäivästä käymme pois kotoa, saa se koirassa aikaan levottomuutta. Tuolloin kotiin tullessa vastassa on läähättävä koira. Onhan se ymmärrettävän pitkä aika olla koiralle yksinään, vaikka välillä kotona kävisimme ja ulkoilisimme.

Vieraita meillä on käynyt jonkin verran. Tuttuja sitäkin enemmän. Vieraisiin varautuneisuus katoaa melko nopeasti koiran tutustuessa ihmisiin. Tämä on varmasti meidän jatkuvan kulkemisen paikkakuntien välillä ja kyläpaikoissa ansiota. Perro onkin älyttömän sopeutuvainen! Olemme usein saaneet kuulla ihmettelyjä sen tottelevaisuudesta ikäisekseen pennuksi. Rotuvalinta on ollut nappivalinta ja koiramme täydellinen sekä rakkain yksilö meille.

Mitä me syödään?

Ruokaa. Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen. Tarkennettuna meillä syödään kasvispainotteista ruokaa. Kaupassa pyrimme käymään kerran viikossa ja suosimaan ekologisia vaihtoehtoja. Minä noudatan lähes täysin vegaanista ruokavaliota ekologisten syiden ja osittain kananmuna allergian vuoksi. Mies syö kotona samaa ruokaa ja lisäksi ajoittain itse pyydystettyä kalaa.

Vegaanisuus tarkoittaa minulle puhtaita raaka-aineita ja hyvää ruokaa ekologisella pohjalla. En sano sen olevan kaikille oikea vaihtoehto syödä. Päinvastoin. Jokainen itse tietää mikä omalle elimistölle parhaiten sopii. Sen sijaan sitä, mitkä valinnat ovat itse tehtyjä, on tässä nyky yhteiskunnassa hyvin vaikea arvioida. Elämme useiden mainostajien ja isojen firmojen vaikutusten alaisina. Tiedostamattamme teemme valintoja, joihin on vaikuttanut kaikki muu kuin todellinen elimistön tarve syödä jotain. Esimerkiksi nähdessään mainoksen tietystä jogurtista, jolla voidaan kuvailla olevan jos minkälaisia hyviä vaikutuksia, kehittelee ihminen mielessään tarpeen tuotetta kohtaan.

Kulutusyhteiskuntamme on unohtanut mikä oikeasti on tarpeellista ja mikä ei. Monet vetoavat minulle kasvisruoasta puhuttaessa, että ihminenhän on aina ollut metsästäjä ja keräilijä. Totta osittain. Mikä kuitenkin on muuttunut, on ruoan määrä. Ennen pieni liha määrä on voitu jakaa useiden kymmenien ihmisten kesken, eikä se ole ollut ruoan pääraaka-aine vaan lisuke. On syöty tarpeeseen eikä yli tarpeen. 

Liha vaikuttaa moniin sairauksiin, tosin niin vaikuttaa esimerkiksi sokerikin. Elimistö ei kestä valtavaa lihamäärää, jota päivittäin osa ihmisistä kuluttaa. Siksi lihan syönnin vähentäminen on jo iso asia. Kasvisyöntiin siirtyvät ovat todenneet oman olonsa kevenneen, mielen olevan virkeämpi ja unen parempaa jätettyään lihatuotteet pois ruokavaliosta. Myös laboratorioarvot paranevat. Tosin tähän voi vaikuttaa myös kasvisten lisääntynyt määrä ja mahdolliset muut elintapojen muutokset. Minun on myös edelleen hyvin vaikea hyväksyä maidon tarpeen perustelua kalsiumilla. Suomessa käytetään lähes eniten maailmassa maitotuotteita ja meillä esiintyy eniten osteoporoosia. Miten tämä on mahdollista?

Me pyrimme miehen kanssa perustelemaan ja löytämään aina faktoja valinnoistamme. Esimerkiksi onhan istutettu kala sinänsä parempi vaihtoehto kun norjasta kuljetettu lohi. Tosin taas Norjasta kuljetettu lohi on parempi vaihtoehto kuin Suomessa kasvatettu nauta (esim. jauheliha). Eettisyys tuo taas aivan oman puolensa asioihin, joita välillä pohdinkin, mutta pääasiassa ekologisuus on tärkein arvo minulle. Eettiseltä kannalta en näe mitään järkeä eläimien kasvattamisessa ruoaksi, kun kasvisvaihtoehto ei aiheuta eettistä vääryyttä eläimille tai ihmisille. Tässäkin on toki poikkeuksia. Esimerkiksi avokadon valtava kulutusmäärä on aiheuttanut monille alueille kuivuutta, koska kasvattaminen vie valtavat määrät vettä. Tällöin rikkaat nauttivat tuotannon suurenemisesta, kun taas köyhät eivät saa ruokaa kasteluveden virratessa isoille plantaaseille. 

kuvat: mtv.fi

Me pyrimme syömään luonnonmukaista ja parhaamme mukaan suomalaista ruokaa. Toisin sanoen sitä mitä puhtaana saa upeasta luonnostamme. Ei pitkiä tuoteselosteita sisältäviä tuotteita vaan paljon marjoja sekä itse kasvatettuja salaatteja, kasviksia, perunoita ym. Syömme paljon täysjyväviljaa, papuja, myös kuljetettuja hedelmiä, mutta satokausia suosien. Kaupassa kiinnitän huomiota pakkausmateriaaleihin. Muttei kaikessa pysty suosimaan parempia vaihtoehtoja, joten pyrimme kierrättämään kaikki roskat. Ainakaan ennen kuin kehitellään muovia järkevämpiä pakkausvaihtoehtoja. Tärkeintä on muistaa kohtuus kaikessa. Syödä sitä, mitä oma elimistö oikeasti tarvitsee. Jokaisella on se järki siellä sisimmässään. Kuunnelkaa itseänne. Pienellä vaivalla löytää oman tasapainoisen ruokavalion.

Porkkanaletut

5 pientä porkkanaa
2 dl kaurahiutaleita
1,5 dl kikhernejauhoja
5,5 dl vettä
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl valkosipulijauhetta
Ripaus chilijauhetta

-Keitä ja soseuta porkkanat veden kanssa.
-Lisää joukkoon muut aineet ja soseuta edelleen teho/sauvasekoittimella. Anna tekeytyä hetki.
-Paista paistinpannulla keskilämmöllä.
-Nauti sellaisenaan tai esimerkiksi puolukkahillon ja/tai kylmäsavutofun kera. Paljon parempia kuin kaupan valmisletut!

Mansikka

Parveke mansikka on nauttinut lämpimistä ilmoista lasitetun kuumuuden takana. Vettä on kulunut litra tolkulla. Raakileita on useita. Viime viikon alulla saimme syödä ensimmäisen mansikan tälle kesälle ja vielä omasta kasvatuksesta. Kesä!

Kiusaamisen taito

Vietimme aurinkoisen viikonlopun vanhempieni mökillä. Toukokuu on aina ollut minulle parasta aikaa kesässä. Yleensä tulee muutama yllättävän lämmin päivä. Luonto ja ihmiset heräävät eloon silmänräpäyksessä. Parasta on pienten pirulaisten, verenimijöiden, puuttuminen. Olen onnellinen, että meillä on mahdollisuus nauttia puhtaasta luonnosta perheen ja ystävien kanssa. Saada pysähdys arjen keskelle. Totesin sunnuntaina autossa, etten viikonlopun aikana kertaakaan miettinyt kotiasioita. Eikä keretty televisiotakaan katsoa tai puhelimilla olla. Se vasta ihanaa onkin. Minä myös kuvittelin lukevani pokkarin aikaa kuluttaakseni, mutten kaiken muun mukavan tekemisen keskellä ennättänyt edes kirjaani avata.

Lauantain sulkapalloilu tauon aikana, vietimme hetken kummityttöni kanssa kahdenkeskistä aikaa, ja juttelimme koulumaailmasta. Tyttö oli joutunut koulussa kiusatuksi. Sosiaalisesti lahjakas tyttö, ei kuitenkaan jäänyt seuraavalla kiusaamis kerralla toimettomaksi, vaan oli välittämättä sanallisesta kiusaamisesta ja jatkoi muiden kanssa juttelua niin kuin ennenkin. Vaihtoi vaan puheenaihetta ja kiusaaminen loppui. Koin olevani hyvin ylpeä tytöstä, että hänellä oli uskallusta toimia niin.

Veljenpoikani kanssa kävimme samantapaista keskustelua juoksulenkillä. Mietimme yhdessä miten kiusaamistilanteessa olisi hyvä toimia. Poika totesi, ettei se ole niin helppoa. Pojat voivat olla hyvin raakoja toisiaan kohtaan. Tilanteesta tulisi aina kertoa aikuiselle, mutta valitettavasti tiedän omastakin kokemuksestani, ettei siitä aina ole apua. Sen sijaan huumori on lievimmissä tapauksissa oikein oiva keino, ainakin kokeilla. Sarkasmi toimii hyvin joissain tapauksissa tilanteen laukaisijana. Se, että uskaltaa heittää itsensä muiden armoille, vaatii kiusatulta hyvin paljon. Toinen keino on kävellä paikalta pois. Aina sekään ei ole mahdollista ja voi tuntua luovuttamiselta. Kiusaajan asemaan asettuminen antaa näkökulmaa siitä, mihin kiusaaja tekemisillään pyrkii. Usein tilanteet ovat kuitenkin niin ahdistavia ja ärsyttäviä, ettei sellaiseen riitä ajatteluaikaa.

Minunkin kouluajoistani on jo tovi aikaa enkä tarkkaan tiedä miten nykyään toimitaan. Toivon kuitenkin, että tunnetaitokasvatusta otettaisiin lisää kouluihin. Opeteltaisiin olemaan hyviä toisillemme. Unohtamaan tämä kilpailumaailma ja itsekeskeisyys. Kaikki on lopulta omasta asenteesta ja voimavaroista kiinni. Onneksi voimavaroja saa lisää tällaisista viikonlopuista.  

 

Pikkukierrepullat

Pullataikinan teko on hyvin yksinkertaista ja pienillä vinkeillä saa pehmoisia pullia helposti aikaan. Puolikarkeisiin vehnäjauhoihin leivottaessa pullataikinaan saa enemmän sitkoa. Ilman kananmunaa leivottu pulla on pehmeämpää ja säilyy tuoreempana pidempään, koska kananmuna kovettaa pullataikinaa. Liian kuuma neste estää hiivan toiminnan kokonaan, kun taas kylmässä toiminta on hitaampaa. Sen vuoksi juuri oikea lämpötila takaa nopean taikinan kohoamisen. Tärkeintä on kuitenkin riittävä taikinan vaivaaminen sekä tietysti hyvä mieli leipoessa!

Ohje:
2,5 dl kasvijuomaa
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 tl kanelia
1 pss kuivahiivaa
n. 7 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1/2 dl juoksevaa margariinia (huoneen lämpöisenä)
Lisäksi omena-kaneli marmeladia tai esimerkiksi omenasosetta.

-Lämmitä neste 42 asteiseksi. Sekoita sen joukkoon sokeri, kaneli ja suola.
-Lisää vehnäjauhojen joukkoon kuivahiiva ja sen jälkeen lisää nesteen joukkoon.
-Lisää jauhoja vähän kerrallaan taikinaa hyvin vaivaten.
-Lisää rasva ja vaivaa hyvin taikinaa kunnes se on kimmoisa sekä irtoaa kulhosta.
-Peitä kulho liinalla ja kohota lämpimässä (muttei liian kuumassa paikassa) noin kaksinkertaiseksi.
-Vaivaa ilmakuplat pois ja kaulitse taikinasta levy.
-Levitä levylle marmeladia. Käännä levy kaksinkerroin ja leikkaa noin sormen levyisiksi suikaleiksi. Kierritä suikaleita molemmista päistä ja lopuksi kokoa kiertämällä pullaksi. Kokeilemalla opit itselle sopivimman ja silmää miellyttävimmän tavan!
-Halutessasi kohota vielä hetki ennen uuniin laittamista.
-Paista uunissa 225 asteessa noin 7-10 minuuttia.

Pinaatti-sellerikeitto

500g selleriä
4 perunaa
Vettä sen verran että ainekset peittyvät hyvin
1 kasvisliemikuutio
1 pss pakastepinaattia
1 prk kaurakermaa
Valkopippuria

-Keitä pilkottu peruna ja selleri kypsäksi kasvisliemessä. -Lisää joukkoon pinaatti.
-Soseuta ja kaada kaurakerma joukkoon.
-Mausta valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla.
-Nauti esimerkiksi kikherneiden kera.

Myskikurpitsalinssikeitto

Uusi sovellettu resepti myskikurpitsasta. Tuli entistä parempaa ja yksinkertaisilla aineksilla. Vieno savupaprikan maku tulee sopivasti esiin keitosta.

Ohje:
1 myskikurpitsa
2 dl kuivattuja linssejä
2 rkl öljyä
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
1/2 tl suolaa
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
ripaus mustapippuria

-Kuori ja pilko myskikurpitsa. Ota siemenet talteen.
-Huuhtele linssit.
-Laita kattilaan myskikurpitsa palaset, öljy, linssit ja vesi.
-Kun vesi kiehuu, lisää kasvisliemikuutio sekä mausteet.
-Keitä noin 20 minuuttia ja soseuta.
-Paista samaan aikaan myskikurpitsan siemeniä pannulla öljyssä, mausta suolalla ja savupaprikalla.

Uudet asukkaat

Asunto on todella tilava, ihanalla paikalla ja kauniilla näkymällä. Olohuoneen ja keittiön ikkunasta näkyvät niin tunturi kuin järvikin. Makuuhuoneesta on myös näkymä järvelle. Kylpyhuone on vasta remontoitu. Keittiö on hyvän kokoinen ja käytännöllinen. Koiran kanssa nautin suuresti laatta lattiasta niin eteisessä kuin keittiössäkin. Säilytystilaa on yli tarpeen, sillä tämä minimalisti pyrkii välttämään kaikkea turhaa. Koti onkin sisustettu jälleen kerran kierrätystä hyödyntäen sekä mahdollisimman pienellä budjetilla. Kuvat eivät ehkä kerro koko totuutta, ja järjestys varmasti vaihtuu useampaan kertaan vielä, mutta kuvat kertokoon enemmän kuin sanat. Tervetuloa meidän uuteen kotiin!