Vege-makaronilaatikko

Perusohje vegaanisesta makaronilaatikosta, jota voi helposti muunnella mieleiseksi. Aikaa valmistamiseen menee makaronien keittämisen verran eli nopea laittaa, mutta lisäksi jonkun verran saa odotella kun ruoka on uunissa. Hintaa tulee koko makaronilaatikolle alle 2€.

1,5 dl soijarouhetta

5 dl makaronia

1 kasvisliemikuutio

1 prk paseerattua tomaattia (200g)

n. 5 dl soijamaitoa 

4 rkl öljyä

mausteita: suolaa, pippuria, sipuli ja valkosipulijauhetta, chilimausteseosta, smoked paprika jauhetta. Arvioisin että vähintään 0,5 tl kaikkia mausteita.

pinnalle: korppujauhoja (ja 1 rkl seesaminsiemeniä) 

Sekaan voi laittaa myös porkkanoita tai tehdä porkkanaraasteetta lisukkeeksi. Kesäkurpitsa on myös tosi hyvää makaronilaatikon kanssa, joko tuoreena tai kypsennettynä.

-Keitä makaronit kasvisliemessä, mutta jätä vähän koviksi, koska ne kypsyvät vielä uunissa. 

-Ota makaroneista noin 2 dl kasvislientä ja lisää se soijarouheeseen. Lisää joukkoon myös mausteet ja 2 rkl öljyä. 

-Ota talteen kasvisliemi ja kaada sitten makaronit sekä soijarouhe uunivuokaan. Sekoita ja lisää joukkoon paseerattu tomaatti sekä soijamaitoa niin, että makaronit lähes peittyvät.

-Lisää 2 rkl öljyä pinnalle ja ripottele korppujauhoja sekä seesaminsiemeniä päälle.

-Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Oppimisen stressi

Pidän hyvästä stressistä. Minusta on ihana pakottaa itseni aikataulun mukaiseen lukemiseen tai tehtävän tekemiseen, joka päätyy tenttiin tai tehtävän palautukseen. Siinä on selkeä välitavoite, tavoite ja päämäärä. Päämäärä ei ole tentin tekeminen vaan opittu tieto. Tavoite on tentin tekeminen ja välitavoite lukeminen. 

Tentin jälkeen on ihanan vapauttava olo. Uurastus on ohi ja olen entistä rikkaampi kaikesta opitusta. Lisäksi olen askeleen lähempänä valmistumista. Myös tiedonhalu kasvaa mitä enemmän oppii. (Välillä se kyllä kieltämättä tuskastuttaa.)

Oppimista ei kuitenkaan tue se, jos on liikaa opittavaa ja liian vähän aikaa sekä, valitettavasti, huono opetussisältö. Asioihin ei ehdi paneutua ja tieto jää pinnalliseksi pänttäämiseksi, jolloin tentin jälkeen päntätty tieto haihtuu savuna ilmaan. Tämä on hyvin valitettava tilanne meidän koulussa nykyisin. Minusta on hyvä, että oppimisen vastuu on siirretty opiskelijalle itselleen, mutta jos siihen ei anneta työkaluja eikä oppilailta vaadita mitään, ei siitä myöskään tule toivottuja tuloksia (En tarkoita arvosanoja.) ainakaan kaikilla. Se taas lisää eriarvoisuutta oppilaiden kesken. Jotkut on ns. vapaamatkustajia. 

Erityisesti meidän alalla käytäntö ja asiantuntijoiden arvokas tieto on pohja oppimiselle siinä missä kirjallisuuden lukeminenkin. Pelkällä kirjallisuudella ja ryhmäoppimisella jää asiantuntijoiden arvokas hiljainen tieto pois. Tällöin asioista on vaikea saada kasaan kokonaisvaltaista ymmärrystä. Jokainen on myös erilainen oppija. Toiset taas voi olla muun elämän kuormittavuuden vuoksi hälläväliä -asenteella opiskelemassa. Millaisia ammattilaisia heistä syntyy? 

Opetustason lasku ei ole opettajista kiinni vaan kyllä ne ongelmat ovat siellä ylemmällä taholla. Toisaalta tätäkin asiaa hallitsee raha tai pikemminkin sen puute. En tiedä mikä tilanne muilla aloilla on, mutta meillä koulutus on kyllä tosi huonolla tasolla, enkä kyllä voisi suositella kellekään kouluamme. Ehkä myös opetussuunnitelman muutoksilla on vaikutuksensa. Me olemme saaneet usein kuulla: "Tätä nyt kokeillaan ensimmäistä kertaa" ja se kyllä näkyy. 

On niitä hyviäkin puolia. Viime aikoina on vaan turhauttanut tämä meidän oppilaiden väheksyntä. Sanonpahan vaan että meissä ja tulevissa sukupolvissa on se tulevaisuus. Kannattaisikohan siihen panostaa? Palautetta on kyllä annettu.

Eilen illalla pyöräillessä kotiin tentin jälkeen, oli ihana taas (monen lukupäivän jälkeen) pysähtyä huomaamaan, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu ja olemaan läsnä siinä hetkessä. Huonosta stressistä en pidä. Sitä en osaa hallita, vaan se hallitsee liikaa minua. Olen huolehtija. Toisaalta pienissä asioissa osaan ottaa rennosti ja etsiä asioiden positiivisia puolia. Huomaan myös oppivani huonosta stressistä pikku hiljaa eroon. Hyvästä stressistä pidän silti kiinni. Siitä saa niin paljon positiivista energiaa! 

Nyt siis kahden tentin jälkeen alkaa valmistautuminen kolmanteen, mutta sitä ennen täytyy varmaan alkaa stressaamaan hääjärjestelyistä! Viikonloppuna juhlitaan!

Pinaattiohukaiset

Pinaattilettutaikina ja sen paistaminen vaatii harjottelua. Olen itse huomannut että jos hommaan keskittyy saa aikaan paljon maukkaampia lettuja kuin kiireessä väsätyt letut. Pinaattilettujen makuun vaikuttaa taikinan koostumus ja paistaminen. Taikinan on hyvä antaa tekeytyä puoli tuntia ennen paistamista. Paistinpannu vaikuttaa paljon, koska huono pannu soveltuu vain Pikku myylle Nipsun jahtaamiseen. Tässä on perusohje, josta voi varioida mielialan ja jääkaapin sisällön mukaan, vaikka mitä herkullista. 

Pinaattiohukaiset (vegaaniset) n. 45 kpl 

150g pakaste pinaattia

5 dl (soija)maitoa

2 dl grahamjauhoja

2 rkl öljyä

1 tl suolaa

-Sulata pinaatti ja sekoita sen joukkoon maito, suola ja öljy.

-Lisää joukkoon jauhot koko ajan hyvin sekoittaen. Anna tekeytyä n. 1/2h.

-Paista hyvällä pannulla.

Ruokavaihtoehtoja:

-Pinaattiohukaiset ja peruna puolukkahillon kera.

-Pinaattirullat kesäkurpitsa-porkkanaraasteella sekä keitetyillä perunoilla. (Paista isoja lettuja, muussaa peruna haarukalla, raasta kesäkurpitsa ja porkkana. Täytä letut ja rullaa.)

-Pinaattiohukaiset ja kuutioperunat

-Pinaattilettu ja ruokaisa salaatti (papuja, salaattia ym.)

Tofukasvisvuoka

Edelleenkään tofu ei kuulu laisinkaan lempiaineksiini ruoanlaitossa. Marinoitu ja valmiiksi rapeutettu tofu on kuitenkin välillä helppoa ruokaa ja koostumus on siedettävä. Toisin kuin esimerkiksi ruokaloiden tofuruoissa. 

n. 500g peruna- ja kasvissuikaleita

herne-maissi-paprika seosta

marinoitua tofua (so fine tofu a la minute)

paseerattua tomaattia

kasvisrasvakermaa

Ainekset uunivuokaan ja vuoka uuniin. Kypsennä 200 asteessa n. 1h ja jälkilämmöllä niin kauan kunnes perunat ovat kypsiä. (Minä otan peruna-ja kasvissuikaleet ajoissa huoneenlämpöön sulamaan, jolloin ruoan valmistusaika lyhenee.)

Herkullinen perjantai

Perjantai tarkoittaa monelle herkuttelupäivää. Ennen se oli minullekin se pakollinen makean nälän helpottamisen päivä. Olin monen muun tavoin koukussa sokeriin. Viikolla haaveilin viikonlopun lempikarkeista. Harvoin söinkään vaan muutamaa karkkia, vaan mielummin sen pussin yhdessä illassa ja aina se piti perustella "ansaittuna palkintona rankasta viikosta ym.". Opettelin kuitenkin makeasta eroon ja olo parani monella tavalla. Enää ei tee mieli syödä makeaa, jos syön niin siitä tulee helposti huono olo ja usein migreeni. Suolaisten herkkujen ystävä taas en ole koskaan ollutkaan. Keholle parasta onkin ravitseva ja maistuva ruoka. 

Makeat ja herkut eivät ole onneksi ihmiselle välttämättömiä, mutta on niitä joskus ihan mukava vähän syödä. Mieluiten tietysti itse leivottuja. Kaupan tuotteista suosin vegaanisia herkkuja. Vegaanituotteissa ei ole liivatteen, maidon ja kananmunan lisäksi karmiinia E120, sellakkaa E904 ja mehiläisvahaa E901.

Listasin minun lempi vegaanisia tuotteita:

(Parhaat on merkattu <3:llä)

Karkit

-fazer lakritsipatukka

-fazer lakritsi smooth salmiak

-halva salmiakki-/ lakritsimatto

-kouvolan/ porvoon/ rainbown lakritsi

-makulaku luomulakritsit

-panda original/natural lakupala

-panda pepe lakupatukat original/choco/perry <3

-van slooten salt trucks, täytesalmiakki

-fazer vihreä kuula (jouluna)

-fazer ässämix salmiakki

Irtokarkit:

(S-ryhmä)

-lumipantteri salmiakki-vanilja <3, tuttifrutti ocean mix (fazer)

-vaahtomustekalat <3! vadelmalakuvaahtokallot (bubs)

-panda choco

(Candy King)

-suolaiset autot, screech lakritsi

(Karkkikatu)

-jumbo laku, lakupuikko (panda)

-persikat <3, isot mansikat, vaniljapisara, twins aakkoset (cloetta)

-salmiakkipommi (candywell)

-vaahtokiekko (bubs)

Suklaa

-fazer marianne <3

-pirkka dark mint täytesuklaa <3

-anthon berg fairtrade salmiak/ mint

-panda suomi suklaarakeet

-panda sydän vadelmamarmeladikonvehdit (joulun suosikki) <3!

-ichoc valkosuklaa white nougat crisp

Keksit ja valmisleivonnaiset (ei ole minun lemppari makea leivonnainen, mutta kylässä saatan syödä)

-annas piparit <3

-ballerina vadelma

-kantolan kulta marie keksit

-vegaaniset digestive keksit

-vegaaniset leivonnaiset

www.vegaanituotteet.net sivustolta löytyy kattava kuvallinen tuotelista vegaanisista kauppojen tuotteista. Muun muassa jäätelöt, pataruoat, purkat, välipalat, margariinit jne.

Herkullista perjantaita kaikille!

Myllerryksessä

Paljon on tullut taas kirjoitettua asiaa ympäristö ja ruokavalio asioista. Olen saanut yllättävän paljon hyvää palautetta, kiitos siitä! Haluan myös muistuttaa, ettei kaikkia muutoksia tarvitse tehdä kerralla. Muutos on aina aluksi vaikeaa. Se vie aikaa ja energiaa. Niin myös ruokatottumusten muuttaminen, oli sitten syy mikä tahansa. Hesarissa Satu Vasantola sanoi hyvin, että ympäristön kuormittuminen vähenisi helposti kun kokkien ja keittäjien koulutusta parannettaisiin, jotta he osaisivat tehdä hyvää kasvisruokaa. Näin kouluissa ja ruokaloissa voitaisiin kaikille tarjota useasti viikossa kasvisruokaa. Kun kasvisruoka on hyvää, ei lihaa enää kaivata. Tällöin ihmiset voisivat oppia myös kotona laittamaan hyvää kasvisruokaa. Esimerkiksi tällaiset muutokset vaikuttavat positiivisesti myös yksilötasolla ja lähes huomaamatta. Tästä aiheesta lisää Yle puheen lisäksi tässä artikkelissa: Linkki

Yksilötasolla jo pienet asiat arjessa kuten kananmunien vaihtaminen eettisesti parempaan vaihtoehtoon on jo iso muutos. Kaikkien ei myöskään tarvitse muuttaa mitään, jos asiat ovat omasta mielestä kohdillaan. Hyvä on kuitenkin pohtia asioita ajoittain ja nostaa esille erilaisia aiheita. Niitä kun tässä maailmassa riittää! Olemme kaikki erilaisia. Lisäksi myös ympäristöt ja tilanteet vaihtelevat. Teoriat ja opit ovat parhaimmillaan kun niitä sovelletaan käytäntöön arkijärjellä ja omiin tuntemuksiin luottaen. Loppujen lopuksi nämä on hyvin yksinkertaisia asioita, joita vaan käsitellään monimutkaisella tavalla. 

Kuva täältä

Tiivistelmä viime postauksista:

-Jokainen valinta jonka teet on merkityksellinen. Jokainen voi vaikuttaa.

-Vähennä lihan (sis. myös kalan ja siipikarjan) syöntiä ja miellellään lopeta tehotuotetun eläintuotteiden syöminen. Se tuhoaa maapallon ja lopulta tappaa ihmiset sen sijaan, että ruokkisi. 

-Kaloista suosikaa suomalaisia järvikaloja. Jos täytyy saada muualta pyydystettyä kalaa niin ehdottomasti niiden tulee olla msc-sertifioituja. Kalat WWF:n kalaoppaan vihreän listan mukaan.

-Kananmunista ei tehotuotettuja, mutta kun se on käytännössä mahdotonta, jos naapurissa ei ole pienkanalaa niin edes ulkokanan tai luomukanan munia. 

-Kaupan vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista suosikaa satokausia, luomua ja avomaalla kasvatettuja. Mielummin tietysti itse kasvatettuja tai poimittuja.

-Terveyttä ajatellen kaikkea kohtuudella on hyvä perussääntö.

-Hae tietoa luotettavista lähteistä. Ole kiinnostunut kaikesta. Sovella tietoa omaan elämään. 

-Nauti hyvästä ruoasta ja hyvistä valinnoista lautasella!

Vegaaniksiko?

Tutustuessani vegetaristisuuteen mietin kuinka vaikeaa sen aloittaminen olisi, ja mitä kaikkea pitäisi osata ruokavaliosta. Lisäksi mietin olisiko se terveellistä. Halusin olla varma päätöksestäni, joten ahmin tietoa eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Aluksi tietysti keskityin eläinten eettiseen kohteluun ja oikeuksiin, koska siitä löytyy paljon tietoa. Sen myötä en voinut enää lihaa syödä. Seinä tuli vastaan. En ollut ymmärtänyt toimineeni täysin arvojani vastaan. Minua järkytti kaiken sen tiedon todellisuus, siitä miten pahoin eläimet voivat. Olin luullut sitä aktivistien liioitteluksi enkä uskonut sellaisen olevan Suomessa mahdollista. Samoin en ollut koskaan tiennyt kuinka suuri merkitys eläintuotannolla on ilmastonmuutokselle ja ympäristölle. Olin kuvitellut liikenteen ym. olevan pahimpia saastuttajioita maailmassa.

Lisäksi halusin tietää kasvisruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Mietin paljon voiko se olla kaikin puolin ravinteikasta. En ole uskonut siihen, että se olisi terveellisempää kuin sekaruokavalio, koska uskon että kummatkin ruokavaliot voivat olla terveellisiä oikein toteutettuina. Järkytyin kuitenkin siitä kuinka paljon mm. ympäristömyrkkyjä eläintuotteet sisältävät. 

Kasvisruokavalio vaatii enemmän työtä alussa, jotta se todella olisi ravinteikasta. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten paljon myös vegaaniruokavalion toteuttamisen mahdollisuudet ovat parantuneet. Aikoinaan, kun yläasteella olin semivegetaristi, oli jo sen toteuttaminen välillä haasteellista. Nykyään veganismi on todella helppoa toteuttaa. Varmaankin, koska vegaanien määrä kasvaa koko ajan. Totta kai sen toteuttaminen vaatii enemmän vaivaa, niin kuin jokainen muutos aluksi. 

Olenko vegaani jos en ole ehdoton päätöksissäni? Mitä jos syönkin mehiläisvahaa sisältävän ruoan? Tuomitsenko sekasyöjät?

Kesän aikana ajatukseni ovat vain vahvistuneet. Nykyään pyrin veganismiin omassa elämässä. Se on hyvä lähtökohta. Minulla painaa taustalla ympäristösyyt ja eläinten hyvinvointi. Totta kai pitää myös ajatella omaa terveyttä. Näiden vuoksi ei mielestäni voi olla ehdoton ajatuksissaan. Sovellan veganismia omaan elämääni niin kuin se on järkevintä toteuttaa. 

Maailma muuttuu niin minäkin. Haluan pysyä mukana ja toimia niin että tulevillakin sukupolvilla on paikka, jossa asua ja elää hyvinvoivina. Edelleen haen mielelläni tietoa ympäristön tilanteesta, ruoasta ja eläinten sekä ihmisten hyvinvoinnista ja koko ajan olen varmempi elämäntavoistani. Uudesta muutoksesta olen koko ajan onnellisempi. 

Sitten niitä ajatuksia...

Minä en tuomitse sekasyöjiä. En vaan voi hyväksyä tehotuotannon vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Joudun yhä uudelleen järkyttymään, miten välinpitämättömiä me ihmiset olemme olleet ja olemme edelleen. Miksi asiat nähdään niin suppeasti? Onko mielikuvat esteenä todellisuuden näkemiselle? Jokainen sikafarmarihan tuntee nimeltään possunsa ja kalastaja kalastaa omin käsin kalansa. Haloo?! Tervetuloa 2000-luvulle. Asiat eivät ole enää niin kuin joskus. Maailma on muuttunut. 

Koirat on lemmikkejä, rakastettuja ja hyvin huolehdittuja. Miksei yhtä älykäs possu voi makoilla uunin vierellä rapsuteltavana kuten lemmikkikoira? Miksi possu makaa uunissa? Ennen on syöty sitä mitä on saatu ruoaksi. Se on ollut selviytymistä. Mistä nyt selviydytään? 

Millä oikeudella eläimet saa kärsiä? Minusta jokainen jonka mielestä tehotuotetun eläimen elämä on elämisen arvoinen, voisi mennä kokeilemaan itse elää sellaisissa oloissa. Eläimet on älykkäitä ja ymmärtävät paljon enemmän kuin luulemmekaan. Radikaali esimerkki: Äiti synnyttää suloisen vauvan, joka nostetaan rinnalle imemään maitoa, mutta vain hetkeksi, koska sitten äiti pitää kytkeä rintapumppulaitteeseen. Vauva viedään hoidettavaksi muualle, jossa sitä pulloruokitaan korvikemaidolla kun äitin maito annetaan lehmille... Vai mitenköhän se meneekään?

Suomi on pienimaa, mutta kirinyt hyvin tehotuotannon mukaan. Ennen eläinten hyvinvoinnissa olimme kärkimaissa. Tehotuotannon myötä sekin on tippunut. Miksi ME kasvatetaan eläimiä luonnottoman nopeaa vauhtia ruoaksi tai ruoan saanti välineeksi? Siksi käytän ME- muotoa, että jokainen joka nostaa haarukallisen karjatalouden tuotetta suuhunsa on tehnyt valinnan. Valinnan jatkaa tätä tuhoon johtavaa tietä. 

Tämä on yhtä paskaa. Kirjaimellisesti. Koska eläimen paskahan se on mikä saastuttaa ilmakehää. Tietysti myös veden kulutus ja niille kasvatettu ruoka, jota ne luonnostaan eivät söisi vaikuttaa ilmastoon. Tämä kaikki saastuttaa enemmän kuin liikenne. Miettikää nyt!? Enemmän kuin lentäminen. Sitä moni välttää ympäristövaikutusten vuoksi, (Mikä sinänsä hyvä asia sekin.) mutta lihaa tapetaan lautaselle.

Mikä tähän kaikkeen on ratkaisu? Vähennetään tehotuotettujen eläintuotteiden syöntiä! Niitä ovat lähes poikkeuksetta kaikki kaupassa oleva tuotantoeläinten tuotteet mm. liha, maito ja munat.

Sekasyöjiä en edelleenkään tuomitse sen enempää kuin muitakaan. Tiedän myös, että tarvitaan isompia muutoksia kuten poliittisia päätöksiä, jotta saataisiin parempi maapallo. Tulevillakin sukupolvilla täytyy olla mahdollisuus elää hyvinvoivina. 

Olen vegetaristi, mutta haluan elää vegaanisti, niissä asioissa millä koen voivani vaikuttaa. Ainakin niin kauan kunnes tämän maailman ruoantuotanto muuttaa suuntaansa. Kaikki kunnia niille tiloille, joilla asiat ovat kunnossa (käytännössä niitä ei ole montaa) ja itse ruokansa kasvattajille. Siihen meidän pitäisi pyrkiä takaisin.  

Cowspiracy

1 hampurilainen=35 suihkua.

Cowspiracy dokumentti avaa monelle silmiä maailman ympäristö tilanteesta. Meillä ei riitä kohta enää ruokaa. Meiltä loppuu luonnonvarat. Pian esimerkiksi maat hukkuvat veden alle kun merenpinta nousee. Merestä loppuu kalat jos kalastusta jatketaan samalla tavalla. Yhden eläimen kasvattaminen vie enemmän luonnonvaroja kuin liikenne. Karjantuotanto aiheuttaa vakavia päästöjä, kuluttaa makean veden ja viimeisetkin kasvualustat. Myös Suomessa! Tätä on ehkä vaikea käsittää kun meillä on Suomessa niin paljon luontoa ja asiat päällisinpuolin hyvin. Toisaalta ehkä emme halua täysin ymmärtää, koska minulla ainakin se raastaa pahasti sydäntä, etten voi tehdä asian eteen juurikaan enempää kuin mitä jo nyt teen. Kaikesta tärkein asia mitä voit tehdä on vähentää lihansyöntiä! Yhden lihahampurilaisen tekemiseen tarvitaan 35 suihkussa käynnin verran vettä!

Tässä on dokumentista lyhyt tiivistetty versio: https://www.youtube.com/watch?v=dSjE8xw_-Dg
Varsinkin lopusta kannattaa katsoa jos ei ole aikaa katsoa koko tiivistelmää.

Neljäs vuosi jo

Ensimmäinen opiskeluviikko neljännen vuoden opiskelijana alkaa olla ohi. Täytyy sanoa, että on aivan mahtavaa taas opiskella. Olen hurjan kiitollinen menneistä opiskeluvuosista ja tahdon saada tästäkin vuodesta mahdollisimman paljon irti. Myönnän silti odottavani jo valmistumista ja eräänlaista vapautta. 

Tunteja ei mitenkään mahdottomasti ole, mikä on toisaalta mukava koska tykkään mielummin opiskella itsenäisesti. Toisaalta käytäntöön kaipaisi enemmän opetusta, mutta kun kaikesta säästetään, niin myös tunneista. Harjoittelupaikkoja on tänä vuonna vaikeampi saada, joten täytyy vaan toivoa parasta, että saisin kaikki harjoittelut ajallaan suoritettua. 

Kaikki ei ole ollut niin itsestäänselvää. Nyt kun kaiken pitäisi olla hyvin, olen onnellinen että voin opiskella. Jotenkin sitä arvostaa asioita eritavalla. Myös kokemukset kasvattaa paljon ja huomaan näkökulmien laajentuneen valtavasti. 

Kiireinen syksy on edessä, mutten anna sen haitata. Vaikka tykkään kyllä hyvästä stressistä. Se antaa energiaa opiskeluun ja sen jälkeen fiilis on mahtava. Kyllä sitä silti huomaa tarvitsevansa tukea. Yhdessä selviää mistä vaan!

Kiitos läheisille!  

Ei ole tarpeeksi sanoja, on paljon ajatuksia

"Taas tuommosta löpinää. En halua kuulla. Nuo on nuita liioiteltuja tarinoita. Se on vaan tommonen vaihe, kyllä se menee sillä ohi. En halua tietää." Ai miksi et halua tietää? Oletko miettinyt sitä?

Pyrin veganismiin aina kun se on vaihtoehto. En halua syödä mitään eläintuotannon tuottamaa ruokaa. Kaikenlainen eläinten syöminen tukee epäsuorasti tehotuotantoa lisäämällä lihan kysyntää ja karjatalouden tuotantoa. 

Jossain oloissa voisin lihaa syödä, mutta haluan olla varma eläimen eettisestä, luonnonmukaisesta (koska en haluaa enää yhtään antibiootti resistenssistä mikrobia maailmaan enkä toisaalta kehooni myrkkyjä) ja ekologisesta elämästä alusta loppuun. Eläintuotannon nykyinen ja tuleva todellisuus on kuitenkin niin huolestuttava asia, etten voi olla osallisena siinä. Tämä päätös on ollut valtava helpotus. Saan siitä älyttömästi energiaa ja hyvää oloa kun tiedän toimivani arvojeni mukaan. En halua osallistua väkivaltaan. En halua tuhota tätä maapalloa.

Lihansyönnissä ei ole mitään väärin, eläintuotannossa on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi välttämättä syötävä eläimiä. Tehotuotanto vie eläimiltä onnen. On luotava vaihtoehtoja ja tuettava niitä. Vaatia eläinten hyvinvointia, päästöjen vähennystä, ihmisten terveyttä. 

Mikäli ihmisten on ehdottoman välttämätöntä syödä eläimiä, on niitä syötävä inhimillisesti, muita luomakunnanolentoja kunnioittaen. Ei saa tuottaa syötäville eläimille kärsimystä niiden eläessä tai niitä teurastaessa. Myösään eläimiä, joilta saamme ruokaa ei saa kohdella niin että niille aiheutuu elämisestä kärsimystä. Katsokaa eläimiä silmiin. Millaiseen elämään ne ovat oikeutettuja? 

Maataloustuet, jotka ovat edistäneet tehotuotantoa käy kestämättömiksi. Tehotuotanto syntyi vaan rahan kasvattamiseksi ei nälkäisten ruokkimiseksi. Ihmisten ruokkiminen on sivuseikka, eläimet vielä vähemmän. Jätteetkin jäävät yhteiskunnan eli meidän maksettavaksi. Ei niiden, jotka tekee itsensä rikkaaksi eläinten, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö kustannukset eivät näy tuotteessa. Millä tavalla tälläinen toiminta on kannattavaa? Järkevintä olisi lopettaa tehotuotanto ja suosia laidunkarjaa sekä pientä maataloutta.

Pelkät yksittäiset ostovalinnat eivät riitä muuttamaan koko maailman hyvinvointia. Mukaan tarvitaan lakien uudistusta ja poliittisia päätöksiä. Asenteiden on muututtava. Koko yhteiskuntaan voi parhaiten vaikuttaa juurikin poliittisten valintojen kautta.

Eläintuotanto käyttää 800 miljoonaa tonnia ruokaa eläinten ruokkimiseen joka vuosi, kun samaan aikaan ihmiset näkee nälkää. Sillä määrällä ruokkisi kaikki ihmiset köyhyydessä

Meidän pitäisi pyrkiä luonnolliseen ekosysteemiin eikä sen tuhoamiseen. 

Isoin ongelma on ihmisten välinpitämättömyys. Jokainen joka syö tehotuotettua lihaa hyväksyy väkivaltaisuuden. Mikä on syy olla lopettamatta tehotuotetun lihansyömistä? Raha? Maku? Välinpitämättömyys? Tietämättömyys? Se ettei halua kohdata todellisuutta, koska silloin joutuisi muuttamaan jotain. Kyllä niitä syitä varmasti löytyy. Mutta jokainen joka vähänkään välittää voi tehdä muutoksia. Jokaisella on elämässään omat huolensa ja syynsä mutta tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli!

Loman loppu

"Mikä sulla on kädessä?"

"Eih, laita se kamera pois."

"Okei mä hymyilen."

"Mä hymyilin jo, nyt riittää se räpsiminen!"

"Mä alan hermostuun..."

"Nyt loppu, laita se räpsytin pois tai mä lähen."

"Okei, mutku mulla tulee niin ikävä!"

P.S. Neljä tuntia ilman koiraa ja mie tahon sen jo takas. Kesä ja itsenäinenopiskelu on kivaa. Syksy, koulu ja opiskelu 24/7 ei ole. Pessimisti ei koskaan pety vai miten se meni? Noh minä olenki vaan realisti. 

Samettinen papumakaronikeitto

Taas on se aika kun pavut hupenee pakkasesta ja on aika ottaa kattila kaapista esiin. (Tai itseasiassa muistin vihdoin laittaa ne edellisenä iltana likoamaan.) Edelleenkään en voisi vähääkään välittää papujen keittämisestä, siksi onkin järkevää keittää koko pussillinen kerralla ja tehdä samalla papuruoka. 

Minulla on käynyt mielessä tehdä lapsuudesta tuttua makaronivelliä (maitoa ja makaronia, päälle ripotellaan kanelia). Halusin kuitenkin jotain, joka on ruokaisampaa ja törmäsin valkopapukeiton ohjeeseen. Se ei kuitenkaan ollut juuri sellainen kuin halusin joten loin tämän reseptin, joka osottautui paljon herkullisemmaksi mitä osasin odottaa.

Valkopapu-makaronikeitto porkkanoilla

4 annosta:

3 dl keitettyjä valkoisia papuja 

TAI 1+1/4 dl keittämättömiä 

115g (ehkä n. 2 dl) makaronia

1 porkkana

1 kasvisliemikuutio

2 rkl öljyä

Vettä

Ohje:

A. Keitetyt pavut (valmistusaika n. 20min)

-Kuori ja pilko porkkana.

-Mittaa kattilaan noin 1,5 l vettä ja laita joukkoon kasvisliemi. Kiehauta vesi.

-Soseuta pavut pienessä määrässä vettä esim. sauvasekoittimella.

-Lisää pilkottu porkkana, öljy ja makaronit kiehuvaan kasvisliemeen. 

-Lisää soseutetut pavut sekaan. Keitä noin 7 minuuttia. Makaronit saa jäädä vähän koviksi. (Lisää tarvittaessa suolaa/mausteita oman maun mukaan.)

B. Keittämättömät pavut (valmistusaika noin. 1-1,5h)

-Keitä papuja pakkauksen ohjeen mukaan, mutta lisää keitinveteen kasvisliemikuutio.

-Kuori ja pilko porkkana.

-Valuta pavut, mutta säästä kasvisliemi. 

-Laita kasvisliemi takaisin kattilaan ja lisää makaronit, öljy ja pilkottu porkkana. Lisää myös noin 4 dl vettä. (Veden määrä voi vaihdella.) Keitä. 

-Soseuta pavut pienessä määrässä vettä. Lisää soseutetut pavut makaronien joukkoon. 

-Anna poreilla hetken ja sammuta levy. Makaronit saa jäädä vähän koviksi, koska pehmenevät vielä keittämisen jälkeen. (Lisää tarvittaessa suolaa/mausteita oman maun mukaan.)

Kuten makaronivelli myös tämä keitto maistuu parhaimmalta heti syötynä. Kokeile esimerkiksi kanelilla maustettuna! Minä pääsin hetkeksi takaisin lapsuuteen tämän reseptin siivillä. 

Murumustikkapiirakka

Veljenpoika halusi mustikkapiirakka, joten täytyihän sitä leipoa. Vieläpä kun mustikat ovat nyt parhaimmillaan juuri poimittuina. Tähän ohjeeseen ei tarvitse edes vatkainta. Helppoa ja nopeaa syysherkkua!

Pohja:

1 dl juoksevaa margariinia

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3 dl grahamjauhoja

1/2 dl kaurahiutaleita

1/2 dl soijajuomaa/vettä

4-5 dl mustikoita

Muru:

1/2 dl sokeria

1 1/2 dl kaurahiutaleita

1/2 dl juoksevaa margariinia

-Sekoita sokeri ja margariini keskenään sekä mittaa jauhot erikseen toiseen kulhoon. Lisää jauhoseos sokerin ja margariinin joukkoon.

-Painele taikina piirakka vuokaan.

-Lisää mustikat pohjan päälle.

-Sekoita muut päällisen ainekset keskenään ja levitä muruseos mustikoisen päälle. 

-Paista 200 asteessa 20 minuuttia

P.s. Ohje on täysin vegaaninen kun margariini ja maito ovat kasvisperäisiä.

Soijarouhepyörykät ja tomaattikastike

Näitä pitää kaikkien ehdottomasti kokeilla! Aivan älyttömän hyvää. Pyöryköissä on herkullinen koostumus ja maku. Parhaita pyöryköitä tomaattikastikkeessa mitä olen syönyt. 

Pyörykät n.30 kpl:

4 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

2,5 dl soijarouhetta

1 dl grahamjauhoja (tai vehnäjauhoja)

1/2 dl korppujauhoja

1 rkl perunajauhoja

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl sipulijauhetta

1 tl juustokuminaa

1/2 tl (savu)paprikajauhetta

Kastike:

500g tomaattimurskaa 

1/2 tl yrttiseosta 

1/2-1 tl suolaa

n.1/2 tl valko-/mauste-/mustapippuria

(chilimausteseosta)

*hox mausteet ja niiden määrät ovat suuntaa antavia, kannattaa aina maistaa mikä itselle sopii parhaiten. 

-Lisää kasvisliemikuutio keitettyyn veteen ja mittaa soijarouhe joukkoon. Anna soijarouheen turvota n.10 minuuttia. 

-Mittaa jauhot sekä mausteet erilliseen kulhoon ja sekoita.

-Sekoita jauhoseos soijarouheeseen ja anna vetäytyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. 

-Paista pyörykät öljytyssä pannussa keskilämmöllä. Kun pinta on rapea käännä pyörykät. 

-Lisää kastikkeen ainekset eli tomaattimurska ja mausteet pyöryköiden joukkoon. Anna muhia jälkilämmöllä 5-10 minuuttia.

*Ohje on muokattu chocochilin soijarouhepulla ohjeesta.

Proteiinibuumi

Syömme enemmän proteiinia kuin koskaan aiemmin. Silti samaan aikaan päivittäisen liikunnan määrä on vähentynyt. Suomalainen tarvitsee proteiinia 0,8-1,3g/kg/vrk:ssa. Moni kuitenkin ylittää reilusti päivittäisen tarpeen.

Pysy lujana- miksi ravintoaineista proteiinin rooli on ylikorostunut:

http://areena.yle.fi/1-3521769 Todella ajankohtainen aihe ja varmasti monelle havahduttavaa asiaa.

Kuva täältä

Jokainen tarvitsee proteiineja. Ne kuuluvat perusravintoaineisiin hiilihydraattien ja rasvojen kanssa. Niillä on monia tehtäviä elimistössä. Proteiineja on lähes kaikessa ruoassa esimerkiksi täysjyväviljassa, palkokasveissa, pähkinöissä, lihassa, kananmunassa ja maitotuotteissa. Keho tasaa päivän mittaan saadut proteiinimäärät ja siten muodostaa eri aminohappoja (joita saa riittävästi myös kasvisruoasta). Proteiinilisiä (patukoita, rahkoja, juomia ym.) eivät tarvitse muut kuin ne, joiden ravitsemustila on heikentynyt esimerkiksi sairauden vuoksi tai tietyissä lajeissa urheilijat. Liika proteiini varastoituu rasvaksi.

Minusta on mielenkiintoista miettiä kuinka helposti ihmiset menevät virran mukana. Itsekin menen. Varsinkin markkinoinnin. Toisaalta valikoiman yltäkylläisyydessä on helppo seurata muiden esimerkkiä tai ostaa sitä mitä mainostetaan. Ihminen ostaa tiedostamattakin ennemmin tuotteen, josta on kuullut jotakin kautta. Elämän sanotaan olevan kiireistä, kerralla pystyä niin moneen ja olla monessa mukana. Vai pitääkö? Olemmeko me unohtaneet elämän yksinkertaisuuden? Mitä me oikeasti tarvitsemme ja mitä emme? Välillä on hyvä havahtua pohtimaan asioita. Voi tehdä oivalluksia. Niin kuin minä eräänä päivänä väkisin etsin tv:stä katsottavaa kunnes tajusin, ettei minun sitä tarvitse katsoa jos en halua. Tuli helpottava olo sulkiessani tv:n ja miettiessäni mitä haluaisin tehdä.

P.S. Haluan kiittää teitä, jotka luette näitä tekstejä ja olette aidosti kiinnostuneita aiheesta. Ihana kuulla hyvää palautetta teksteistäni ja että niillä on ollut vaikutusta muihin.

Monenmoista kananmunaa

Kananmunia on monenlaisia. Teinkin nyt pyynnöstä listan erilaisista kananmunista ja niiden tuotanto olosuhteista. Minusta on tärkeää miettiä muutakin kuin hintaa kananmunia ostaessa. Edelleen korostan sitä, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Loppujen lopuksi hinta erot ovat hyvin pieniä. Järkevämpää on miettiä ostosten laajempia vaikutuksia. Niin omaan terveyteen kuin eläinten hyvinvointiin. Myös siihen millainen meidän yhteiskunta on. Kananmunista on helppo löytää paremmat vaihtoehdot. Jokaisessa kananmunassa on numero, joka varmistaa kananmunan tuotanto tavan, mutta myös pakkausten nimet kertovat tuotannosta kunhan ne vaan ovat ostajalle tuttuja.

Koodi kananmunassa on muotoa 0 FI 54321. Ensimmäinen numero (0 = luomu, 1 = ulko, 2 = lattia tai 3 = virike) kertoo tuotantotavan, sitä seuraa maatunnus (FI) ja viimeisenä on kanalan tunnistenumero.

Luomukananmunat (Kananmunassa numero 0): Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kuten lattiakanala. Luonnonmukaisesti ja valvotusti tuotettuja kananmunia. Kanoja ruokitaan luomurehulla eli niiden viljelyssä ei ole käytetty keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Kanojen pitää päästä ulos touko-lokakuussa toisin kuin lattiakanaloiden kanat. Yhdessä hallissa max 3000 kanaa. Kanojen tulee myös saada luonnonvaloa ikkunoista.

Kaikki kuvat täältä

Free range (numero 1): Ulkokanan munia. Kanoilla on päivittäinen ulkoilumahdollisuus ympärivuoden. Niillä on virikkeenä heinää ym. Ne pystyvät parhaiten toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä. 

Lattiakanala (numero 2): Vapaan kananmunat. Elävät aina sisätiloissa vapaasti. Mahdollisuus kuoputteluun, hiekkakylpyihin ja tutkimiseen, eli jonkin verran kanojen lajityypillistä käyttäytymistä. Kanoilla erilliset munintapesät ja orret. Ei luonnonvaloa. Paljon kanoja yhdessä hallissa (sairaudet vaikea havaita ja leviää nopeasti ym. ongelmat).

Virikehäkki (numero 3): Häkissä elävät kanat, joilla ei käytännössä ole minkäänlaista eettistä elämää. Eikä myöskään ekologista. Niillä ei ole tilaa liikkua eivätkä ne voi käyttäytyä lajityypillisesti. Niillä on useita ongelmia.

Suosikaa siis ulkokanojen munia tai luomua. Molemmissa on puolensa. Muut kananmunien tuotantolaitokset saisi mielestäni kieltää lailla kuten häkkikanalat on kielletty 2012, mutta tilalle tuli virikehäkkikanalat, jotka eivät poikkea lähes ollenkaan edellisistä.

Mitä kalaa söisin?

Karjula & Tuomola keskustelevat Yle puheessa kotimaisen kalan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Linkki Areenaan kannattaa ehdottomasti kuunnella.

Jokainen suomalainen varmasti tietää että kalaa tulisi syödä kaksi kertaa viikossa. Mutta mihin on unohdettu suomalaiset kalat? Nykyään on liian tavallista napata kaupasta norjalainen lohi sen kummemmin miettimättä sen alkuperää. Monilla kalaruoka tarkoittaakin tonnikalaa, kalapuikkoja, lohta tai jotain lohesta tehtyä ruokaa niin kotona kuin ruokaloissa. Kaikki näistä edellä mainituista ei välttämättä ole hyviä vaihtoehtoja, mutta hyviäkin löytyy. 

”MSC-sertifikaatti takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Sertifikaatti myönnetään vain määräajaksi. MSC-sertifikaatti pyrkii takaamaan sertifioitujen tuotteiden ekologisuuden asettamiensa ympäristönormien kautta." Tieto kopioitu wwf:n kalaopas sivuilta: Linkki

 

Kuva täältä

Kalakannat ovat hupenemassa. Kalastus on maapallolla monelle ainoa elinkeino ja ruoan lähde. Siksi pitää kiinnittää huomiota siihen, mitä kalaa syö, jotta kalakannat eivät häviä. MSC-sertifikaatti pyrkii takaamaan ekologisuuden ja vähentämään ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Kannattaa suosia tuttuja elinvoimaisia lähivesien kaloja, kuten ahven, muikku, hauki ym. Kun syö pyydystettyä kalaa, tulee ehdottomasti käyttää MSC- merkittyjä tuotteita. 

Kaikki kalat eivät myöskään ole omalla terveydelle turvallisia. Kasvatetulla kalalla ASC-sertifikaatin pitäisi taata ympäristöystävällisyys. Minä kehotan kuitenkin välttämään kasvatettujen kaloja. 

Muutama fakta kasvatetusta kalasta, esimerkkinä lohi:

Kuvat ja tietoa täältä

-Kasvatettua lohta on kaikki kaupassa ja ravintoloissa myytävä lohi ellei toisin mainita. Villi lohi on vapaana luonnossa elävä lohi. Villin lohen liha on väriltään punaista, kasvatetun oranssia (värjätty, kun muuten olisi harmaa). 

-Kasvatettu lohi elää kasvatustehtaissa ahtaissa tiloissa, joissa taudit leviävät nopeasti. Tämän vuoksi kaloille syötetään antibiootteja, jotta taudeilta vältytään. Antibiootit kulkeutuvat ihmisiin kun ihminen syö kalaa, tämä taas osaltaan vaikuttaa antibiootti resistenssien kehittymiseen. Kalat myös kokevat kipua ja stressiä ahtaissa elinolosuhteissa. Ne eivät myöskään voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Eettisyys!

-Kasvatettuja lohia karkaa vuosittain n. 1 miljoona, karanneet lohet tartuttavat muihin kaloihin loisia sekä tappavia virustauteja. Näin ollen myös koko villilohi kanta on vaarassa saastua. Kalojen jätteitä ja ruokajäämiä ei siivota, jolloin ne saastuttavat ympäristöä. 

-Kasvatetut lohet sisältävät ympäristömyrkkyjä, esimerkiksi elohopeaa, dioksiinia ja PCB:tä, joka aiheuttaa ihmisille mm. syöpää, hermostovaurioita, vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja immuunisysteemiin. Lohessa rasva sitoo myrkkyjä itseensä. Näitä myrkkyjä kalat saavat mm. ravintolisistä mitä niille syötetään. Tutkimusten mukaan menee jopa 50 vuotta ennen kuin ympäristömyrkyt poistuvat ihmiskehosta. Lapsille nämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen. Sen vuoksi raskaana olevien ja lasten tulisi erityisesti välttää kasvatettujen rasvaisten kalojen syömistä. 

-Lohille syötetään niille epätyypillistä ruokaa kuten soijaa ja kalaöljyä, Norjassa on myös sallittua tietyssä määrin syöttää kaloille geenimuunneltua maissia, vaikka muutoin sen käyttö on Norjassa kiellettyä. Normaalisti lohet ovat petokaloja. Tästä epätyypillisestä ruoasta johtuen kalat ovat väriltään harmahtavia, mikä ei houkuttele ihmisiä, joten kaloille syötetään väriainevalmistetta. Väriainevalmisteen on todettu aiheuttavan silmäsairauksia.

-Kasvatetun lohen ravintoarvot ovat huonommat ja omega-3 rasvahappoja on puolet vähemmän kuin villissä lohessa. Tämä johtuu lohelle epätyypillisestä ruoasta. Omega-3:sta saadaan kalan rasvasta, mikä taas kasvatetulla lohella on sitonut itseensä kaikki myrkyt. 

-Kasvatettu kala on terveydelle ja ekologisesti pahin vaihtoehto mitä voi syödä. Suosikaa siis villiä kalaa ja totta kai mieluummin suomalaista kalaa, jota meillä riittää tuhansissa järvissä ja joissa. 

WWF:n kalaopas (löytyy täältä) kertoo mitä kaloja kannattaa kulloinkin suosia, syödä harkiten tai välttää. Tässä on tämän hetkinen lista kaloista, joita kannattaa suosia kalaa syödessä:

• Ahven (Suomi)
• Anjovis (kilohailista)
• Hauki (Suomi)
• Kampela ja punakampela (verkot, rysät ja nuotat Suomesta ja Pohjanmereltä)
• Kilohaili (Itämeri)
• Kirjolohi (Suomi)
• Kuha (Suomi)
• Kuningasrapu (Norja)
• Kuore (Suomi)
• Lohi, kasvatettu (ASC- tai luomumerkitty kasvatettu)
• Made (Suomi)
• Makrilli (Koillis-Atlantti)
• Muikku (Suomi)
• Nahkiainen (Suomi)
• Rapu (Suomi)
• Siika (Suomen sisävesistä)
• Silakka ja silli
• Simpukat ja osterit (käsinpoimittu ja kasvatettu)
• Särkikalat (Suomi)
• Turska (verkot ja pitkäsiima Barentsinmereltä)
• MSC- ja ASC-merkityt kalatuotteet