Oranssit sämpylät

Ulkoa rapeat ja sisältä mehevät porkkanasämpylät (muunneltu ohje Martoilta). Resepti on yksinkertainen eikä vie kohtuuttomasti aikaa. 

Ohje n. 16 sämpylää:

-500g porkkanasosetta (keitä porkkanat ja soseuta) n. 4-5 isoa porkkanaa

-1 pss kuivahiivaa

-n. 8 dl jauhoja (sämpylä- ja grahamjauhoja)

-1 tl suolaa

-1/2 dl rypsiöljyä

Lämmitä soseutetut porkkanat noin 42 asteiseksi. Lisää joukkoon suola. Sekoita kuivahiiva 2 dl jauhoja ja lisää porkkanasoseen joukkoon. Lisää jauhoja vähitellen. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Lisää loppuvaiheessa öljy. Kohota taikina kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Leivo sämpylöiksi ja kohota uudelleen. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. 

Kesän kynnyksellä

Lukuvuosi on lopussa. Minun kohdallani se on tänä vuonna ollut hyvin erilainen. Toivon että voisin jo huokaista helpotuksesta, mutta vielä on matkaa jäljellä. Nyt keskityn asunnon vaihtamiseen. Jospa sitten olisi aika levähtää, ainakin käytännön asioista.

Opinnäytetyö on tehty erinomaisin arvosanoin. Täytyy kyllä sanoa, että paras ryhmä kenen kanssa olen mitään työtä ikinä tehnyt. Meillä yhteistyö toimi tosi hyvin. Jotenkin ihmeellistä miten ollaan niin samanhenkisiä. Saan olla kiitollinen tällaisista ystävistä. Haasteita oli paljon. Siitä koen syyllisyyttä, mutta toisaalta yritän ajatella että kaikella oli tarkoituksensa. Eikä elämää voi ennustaa.

Jotenkin sitä kateellisena katsoo muita ihmisiä ja heidän kesäfiilistään. Minä taas mietin että kunpa tulisi syksy. En vaan ole kesäihminen. Toisaalta osaan nauttia auringostakin. Silloin kun on lomaa ja sen voi viettää jossain rauhallisessa luonnon läheisessä paikassa eikä ole ötököitä. Tai silloin kun olen Välimeren maisemissa. Nautin kuitenkin myös Suomen luonnon kesäisyydestä: lämpimästä tuulesta, vedestä, puiden lehdistä ja ruohon tuoksusta sekä tietysti siitä että ihmiset ovat niin iloisia.

Kaiken kaaoksen keskellä olen silti onnellinen. Siitä että saan elää ja että minulla on koti, läheiset ja ystävät sekä opiskelut ja töitäkin. Sitten kun niiden aika taas on. Nyt jatkan pakkailua, kiitän tästä päivästä ja toivon parempaa huomista. Puhallan ja toivon, kuten Albert Espinosa opettaa kirjassaan Keltainen maailma.

Porkkanoiden popsinnan vaikutukset

Ympäristöön

-Sekaruokavaliosta siirtyminen kasviperäiseen ruokavalioon vähentää ruoan ilmastokuormaa 60 %.

-Eläinten kasvattaminen ruoaksi vie 30 % maapallon maapinta-alasta.

-Eläinten kasvattamiseen käytettävällä ruoalla pystyttäisiin ravitsemaan kaikki maailman ihmiset jos se hyödynnettäisiin ihmisravinnoksi.

-Suomessa suurin osa kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille.

-Jotta saadaan tuotettua 1 kg eläinproteiinia, joudutaan käyttämään 12 kertaa enemmän maata, 13 kertaa enemmän fossiilista polttoainetta ja 15 kertaa enemmän vettä kuin tuottaessa 1 kg soijaproteiinia. 

Kasvissyönti hidastaa ilmastonmuutosta ja sukupuuttoaaltoa sekä vähentää metsien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen katoa. Samalla se estää maaperän kulumista, vesipulaa ja vesistöjen kunnon heikkenemistä. Eläinten kasvattaminen ruoaksi aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko maailman yhteenlaskettu liikenne. Maankäytön ongelmat, luonnonvarojen kutistuminen, ilmastonmuutos sekä vesistöjen kunnon heikkeneminen ja vesipula koskettavat kipeimmin jo nyt vaikeassa asemassa olevien ihmisten elämää. Kasvissyönti on siten myös ihmisoikeuskysymys. 

Monille on tärkeää että omat valinnat ovat mahdollisimman kestäviä. Väestön kasvu on moninkertainen verrattuna ruoantuotannon kasvunopeuteen. Lihantuotanto on hyvin tehoton tapa tuottaa ravintoa kasvavalle väestölle. Se energiamäärä mitä syötetään karjalle ruokkisi maapallon väestöön verrattuna viisinkertaisen määrän ihmisiä. Lihan syönnistä luopuminen tai vähentäminen mahdollistaisi koko maapallon väestön ravitsemisen vaikka se jatkaisi kasvuaan. Ympäristöongelmat vaikuttavat voimakkaimmin köyhimpiin alueisiin ja huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. On kansalaisvelvollisuus ottaa huomioon omien kulutusvalintojen vaikutus ympäristöön. 

Nykyaikainen kulutus- ja kilpailuyhteiskunta kannustaa itsekkyyteen. Ihmisille kelpaavan ravinnon syöttäminen eläimille ja eläinten syöminen sen jälkeen on tehotonta. Suomeen tuodusta soijasta 98 % menee rehuksi vaikka se voitaisiin käyttää ihmisten ruoaksi. Lihan tuottamiseen tarvitaan kymmenkertaisia määriä esimerkiksi vettä kasvisravinnon tuottamiseen verrattuna. Yhden hampurilaisen tuotantoon käytetään jopa 10 000 litraa vettä.

Joillekin lihasta luopuminen on uhraus, toiset taas eivät katso luopuvansa mistään. Siitä tulee kuitenkin tyytyväinen mieli ja oikein tekemisen tunne. Ristiriidat ratkeavat hyvällä tavalla. Mitä pienemmäksi eläintuotteiden osuus ruokavaliossa jää, sitä pienemmiksi muodostuvat ympäristökuormitus ja epäeettiset vaikutukset. Mitä lähemmäksi omaa ihannettaan ruokavaliossa pääsee, sitä suurempi on onnistumisen ja oikein tekemisen tunteet. 

Terveyteen

Huolellisesti koostettu vegaani- ja kasvisruokavalio on terveellinen ja ravitsemuksellisesti riittävä kaikissa elämänvaiheissa. Kasvisruokavalio liitetään terveelliseen elämäntapaan, mutta se voi yhtälailla kuin sekaruokavalio olla epäterveellinen. Sokeri, liika suola ja tyydyttynyt kasvirasva antavat ainekset epäterveelliselle ruokavaliolle. Kasvisruokavaliossakin on tärkeää monipuolinen ja riittävät ravintoaineet koostava ruokavalio. Positiivisia vaikutuksia ovat virkeämpi ja kevyempi olo. Osalla voi myös unen tarve vähentyä. Kasvissyöjien elinikä on muuta väestöä korkeampi. Se myös suojaa tyypillisiltä pitkäaikaissairauksilta. Tähän liittyy usein se, että kasvisruokavaliota noudattavat elävät muutenkin terveellisemmin. He eivät yleensä tupakoi, käyttävät alkoholia kohtuullisesti, liikkuvat säännöllisesti sekä vaalivat henkistä hyvinvointia. 

Runsas ravintokuidun saanti kasvisruokavaliosta edistää sydänterveyttä, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja paksusuolen syöpää, eturauhassyöpää ja osin rintasyöpää. Yksittäiset ravintoaineet eivät kuitenkaan vielä selitä tätä vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Myös sekaruokavaliossa. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää painonhallintaa sekä sydän-ja verisuoniterveyttä, pienentää veren rasva-arvoja ja alentaa verenpainetta. Kasvikunnan tuotteissa on useita yhdisteitä, jotka estävät syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien toimintaa ja perimän vaurioita solussa tai aktivoivat vahingoittuneen solun korjaantumisen tai tuhoutumisen. Kasvisten syönti vähentää kariesriskiä. Myös esimerkiksi nivelreuman oireet voivat lieventyä kasvisruokavaliolla, koska kasvisyönti vähentää elimistön tulehdusreaktiota.

Lemmikit vs tehotuotantoeläimet

Jos et haluaisi nähdä kuvia suomalaisilta eläintiloilta, eikö se kerro, että jokin on pahasti vialla?

Maitotuotteita, lihaa ja kananmunia pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Tiloilla on yhä enemmän eläimiä, mutta niiden hyvinvointi on jäänyt tehokkuuden myötä toissijaiseksi. Suurin osa kuluttajista ei näe eläinten kärsimystä, sen vuoksi on helppo olla välittämättä. 

Kiitos jos jatkat lukemista. 

Tehomaatalous on yhdistelmä maataloustuotantoa ja tehdasmaista liukuhihnamallia. Kyse on liiketoiminnasta, jossa korostetaan tehokkuutta, tuottavuutta ja massatuotantoa. Kyse ei ole välttämättömän ravinnon tuottamisesta. Eläimistä on tullut tuotantovälineitä. Eläin on hengissä muttei elä. Eläimet ovat kuitenkin tietoisia omasta itsestään. Niillä on kyky tuntea kipua ja kärsiä huonosta kohtelusta. 

Sikatiloilla tilaa eläintä kohden tulee olla eläinsuojelusäädösten mukaan 0,65 neliömetriä. Iso sika ei meinaa edes mahtua tilaan. Emakot eivät mahdu edes kääntymään. Ne eivät pysty toteuttamaan voimakasta tarvettaan rakentaa pesää. Synnyttyään sikojen kivekset viilletään auki. Tilanpuute ja virikkeettömyys tekevät eläinten elämästä kärsimystä. Häiriökäyttäytyminen, tappeluhaavat ja purrut hännät kertovat henkisestä pahoinvoinnista. Useiden tuhansien sikojen sikaloissa on mahdotonta huomioida yksilöllinen hoito ja käyttäytymistarpeet. 

Tämä on Suomesta

Broileritiloilla tehotuotanto on viety äärimmilleen. Broilerit eli lihakanat kasvavat teurastuspainoon viidessä viikossa. Yhdellä tilalla on noin 40 000 broileria ja yhdessä hallissa niitä on noin 15 000. Hoitajien on mahdotonta huomata sairastuneita ja loukkaantuneita yksilöitä. Niillä on liikkumisvaikeuksia johtuen nopeasta kasvusta, jonka saa aikaan tehorehu. Yhtä lintua kohden on A4 paperiarkin verran tilaa. Valoja pidetään lähes koko ajan päällä, jotta broilerit söisivät enemmän, koska linnut syövät vain valoisaan aikaan. Nopea kasvu vaikuttaa sydämen, keuhkojen ja jalkojen luiden kehitykseen. Moni linnuista kuolee, monet broilerit myös nokkivat toisiaan kuoliaiksi.

oikeutta eläimille

Sairaat, vammautuneet elävät linnut sekä kuoriutumattomat munat heitetään silppuriin, jossa ne silppuuntuvat kuoliaaksi. Kukkopoikia ei munantuotannossa tarvita, joten ne tapetaan. Vastakuoriutunut linnunpoikanen sietää hiilidioksidia paremmin kuin vanhempi lintu, joten taintumiseen ja kuolemaan kuluu pidempi aika. Munantuotannossa muninnan loputtua kanat ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne kelpaa elintarvikkeeksi. Kanojen elinikä on noin 7 vuotta mutta munijakanat tapetaan noin 1,5 vuoden iässä. Kanat purkavat huonoa oloaan häiriökäyttäytymisellä ne esimerkiksi kävelevät edestakaisin, nokkivat pakonomaisesti samaa kohdetta, ravistelevat päätään, nokkivat höyheniä (aiheuttaa erittäin paljon kipua), pureskelevat helttaa tai syövät muniaan. Kaikki tämä on epänormaalia ja johtaa usein kuolemaan. Älykkyydessään kanat ovat verrattavissa kädellisiin. 

oikeutta eläimille

Lehmien maidontuotanto perustuu siihen että vasikka otetaan pois emoltaan välittömästi syntymän jälkeen ja maito otetaan ihmisen käyttöön. Tämä aiheuttaa henkistä kärsimystä lehmille ja vasikoille. Jos vasikka on sonni, se teurastetaan vuoden iässä lihaksi, kun normaalisti ne eläisivät 20 vuotta. Jotta maitoa tulisi, on lehmän synnytettävä joka vuosi, niinpä lehmät keinosiemennetään. Parsinnavetoissa lehmä on kiinni parressa eikä se kykene liikkumaan lainkaan. Pihatoissa eläimet taas voivat liikkua vapaammin, mutta eivät välttämättä pääse ulos lainkaan. Mihin me tarvitsemme toisen eläimen maitoa? Mikään muu nisäkäs ei roiku toisen utareissa kiinni koko elämäänsä eli juo maitoa ja vielä toisen lajin.

Joisitko maitoa lehmältä joka makaa omassa ulosteessaan?

Teurastamoilla sekä joillain tiloilla arkipäivää ovat epäonnistuneet tainnutukset, välinpitämättömyys ja eläinten hakkaaminen sekä sähköpiiskaaminen. Eläimiin kohdistuva väkivalta on usein jatkuvaa, arkipäiväistä ja täysin järjetöntä. Niitä hakataan kepeillä ja muovilaatikoilla. Lyödään nyrkeillä ja potkitaan. Kuljetus teurastamoille aiheuttaa valtavaa stressiä eläimille. https://elaintehtaat.fi/ sivustolta löytyy havainnollistavia kuvia, videoita ja tekstiä. 

Söisitkö koirasi jos se maistuisi samalta kuin sika?

Kuva täältä

Suhteemme eläimiin on ristiriitainen. Kuka pitäisi kissaa pienessä häkissä koko sen elämän ajan tai laittaisi koiran karsinaan, jossa se ei mahdu kääntymään? Koirat saavat joululahjoja ja samaan aikaan sika syödään joulupöydässä vain makumieltymysten vuoksi. Miksi ”tuotanto”eläinten tulisi kärsiä ja kuolla sen takia etteivät ne ole lemmikkejä? Miksi emme valitsisi siis kasviperäisiä tuotteita kaupoissa?

(Kaikki edellä ollut teksti on lainausta Oikeutta eläimille- yhdistykseltä) https://oikeuttaelaimille.fi/

Yllä oleva kuva on maanantain Lapin kansasta.

Australialaisen filosofin Peter Singerin mielestä ihmisillä ei ole erityisoikeuksia toisiin lajeihin eikä varsinkaan aiheuttaa eläimille kärsimystä. On typerää verrata eläinten syömistä luonnollisuuteen. Suomessa sikoja, nautoja, lampaita ja siipikarjaa teurastetaan kymmeniä miljoonia. Kaupan hyllyllä on rivi siististi pakattuja lihapaloja ja eläinten kärsimykset jäävät ostajilta piiloon. Tehotuotetuista eläimistä suurin osa elää lyhyen elämänsä ilman lajityypillistä käyttäytymistä järkyttävissä oloissa. Eläimillä on häiriökäyttäytymistä ja ne vahingoittavat toisiaan. Tämä kaikki on kaukana luonnollisuudesta. Luomutuotanto takaa eläimille paremmat olosuhteet ja ulkoilua sekä lajinmukaisia tarpeita on huomioitu jonkin verran. Se ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia. Ottakaa ihmiset selvää mistä ruokanne on peräisin. Vaikuttakaa pienillä teoilla. Luomu tai eettisesti tuotettu lähiruoka on hyvä vaihtoehto, parempi vaihtoehto on kasvisruoka, mutta paras vaihtoehto on kasvisruokavalio ja mahdollisuuksien mukaan ekologisesti sekä lähellä tuotettu. Muutokset ovat kuitenkin hitaita. Jokainen voi tehdä osansa ja itselleen sopivalla tavalla. Pienin askelin kohti parempaa maapalloa.

Farmaseutin kakku

Eilen saatiin juhlia ihanan, rakkaan "siskoni" valmistujaisia. Minä sain kunnian tehdä kakun. (Jota kylläkin aloin suunnitella jo vuosi sitten ja ilmoitin ajoissa tekeväni hänelle kakun oli juhlia tai ei.) Vaikka kakun tekeminen oli tänä vuonna haasteellisempaa toteuttaa, uskallan jopa sanoa olevani tyytyväinen lopputulokseen.

Täytteeksi valikoitui valkosuklaan ystävälle valkosuklaa-vanilja täyte ja päällinen valkosuklaata toffee vivahteella. Raikkautta toi mansikkasurvos pohjien päälle ja puolukkamehu kostukkeeksi pohjiin. Kakkupohjat olivat tavallisia sokerikakkupohjia. Koristeet ovat sokerimassaa. Pilleripurkissa lukee valmistuneen nimi sekä reseptin ohje eli 1 tabletti vuorokaudessa ilopillereitä asiakaspalveluun. 

Juhlat ja tarjoilut olivat ihanat sekä valmistunut farmaseutti niin kaunis ja hymyilevä. Oli aivan mahtavaa nähdä pitkästä aikaa niin montaa ystävää yhtäaikaa! Kiitos juhlista ja onnea vielä farmaseutille! 

P.s. Illalla sain vielä viettää laatuaikaa neljän lapsen kanssa elokuvissa, nauttien uudesta Angry birds elokuvasta. Elokuvasta ei sen parempia kommentteja ole sanottavana. Pienempi väki ainakin tykkäsi. Nyt väsynyt leipuri kuittaa ja kiittää. 

Arjen ympäristöystävällisiä tekoja

Jos et halua, että täällä Lapissa on talvisin samanlainen ilma kuin nyt jo Helsingissä talvisin on, niin kiinnitä huomiota elämäntapoihisi. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen pienin teoin. Sitä paitsi se on taloudellisempaa ja hyödyksi monella tavalla. 

Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Kasvihuonekaasuja ja sitä kautta ilmastonmuutosta aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja kulutus, liikenne, teollisuus, asuminen, rakentaminen ja maatalous. Ilmastonmuutoksen seurauksena luonnonvarat eivät riitä kaikille ja muun muassa yhä useampi ihminen jää ilman toimeentuloa sekä näkee nälkää. 

Ruoka:

Ruoka on yksi merkittävä ilmastonkuormittaja ja eläinten eettinen kohtelu on hyvin kyseenalaista nykyaikana tehotuotannon vuoksi. Ruokaa hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota ympäristövaikutuksiin, terveellisyyteen ja hintaan sekä kotona siihen miten ruoan valmistaa. Automatka kauppaan voi lisätä tuotteen hiilijalanjälkeä enemmän kuin sen tuonti laivarahtina ulkomailta. Suosi siis lihasvoimaa kaupassa käydessä tai tee kerralla pidemmän ajan ostokset. 

-osta vain se, mikä tulee syödyksi

-suosi kasvisruokavaliota. Lihan syönnin vähentäminen on tehokkaimpia ilmastotekoja. Käytä juustoa vain harvoin. (Tästä tulen postaamaan myöhemmin lisää.)

-käytä kotimaisia satokauden tuotteita ja lähellä tuotettua ruokaa

-itse marjastamalla, sienestämällä ja kalastuksella saa ilmaista ja ilmastoystävällistä ruokaa

-suosi luomua

-laita ruokaa energiaa säästäen. Suosi jälkilämpöä. Käytä kansia kattiloissa. Tee kerralla isompi määrä ruokaa. 

Liikkuminen:

Lapissa auto on lähes välttämätön, kiitos surkean joukkoliikeenteen ja pitkien välimatkojen. Sen vuoksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota taloudelliseen ajotapaan, liikkumisen suunnitteluun ja energiatehokkaaseen ajoneuvoon. Jo taloudellinen ajotapa vähentää päästöjä 10 prosenttia. 

-liiku aina kun mahdollista ja järkevää lihasvoimalla

-suosi kimppakyytejä ja joukkoliikennettä

-matkustaessa vietä pidempi aika perillä, esim. lennä mielummin kerran vuodessa kahden viikon lomalle kuin että viettäisit useita viikonlopun mittaisia lomia kauempana

Hankinnat:

Suomalainen tuottaa vuodessa 200 kiloa kaatopaikkajätettä. Luonnonvaroja jokainen kuluttaa noin 100 tonnia vuodessa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin ja paljon enemmän kuin maapallon keskiarvo. 

-kun olet ostamassa jotain mieti: tarvitko tuotetta todella. Jätä se harkintaan, jolloin vältyt heräteostoksilta

-kauppojen tarkoitus on lisätä kulutusta, vaikka saisi halvalla ei kannata ostaa jos tarve ei ole todellinen

-mieti mikä on tuotteen alkuperä

-onko se uusiutuvista raaka-aineista valmistettu

-voiko sen korjata tarvittaessa

-paljonko sen käyttö kuluttaa sähköä

-hanki mielummin kerralla kestävä kuin halpa ja kertakäyttöinen

-suosi ympäristömerkittyjä ja lähellä tuotettuja tuotteita

Koti ja asuminen:

Asuminen vie noin kolmanneksen jokaisen ilmastovaikutuksista. Jo pienet muutokset ovat ilmastotekoja.

-säädä sisälämpötila 20 asteeseen, makuhuoneessa saa olla viileämpää

-valaistus vie eniten energiaa: vaihda energiansäästö- tai ledlamppuihin, sammuta turha valaistus

-älä jätä laturia tyhjiltään seinään tai pidä laitteita valmiustilassa

-suosi nopeita suihkuja ja pese täysiä koneellisia pyykkiä

-käytä tiskikonetta tai tiskaa vettä säästäen

Lähteenä mm. Rovaniemen kaupungin Rovaniemeläisen ilmasto-opas

Oman hiilijalanjälkesi voit laskea täältä

http://www.ilmastodieetti.fi/

Tee täällä ilmastolupaus http://ilmastolupaus.fi

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta

http://ilmasto-opas.fi/