Sta. Sus. Brc. 2017 huhtikuu

Aistien värittämä Espanjan loma on nyt takana. Sitä ei voi muistella kuin suunnattomalla lämmöllä ja ilolla. Äänet, hajut, maisemat, tunnelma; kaikki oli niin ihanaa. Saatiin paljon energiaa ja minäkin jopa vähän rusketusta mukaan Suomeen. Silti täytyy myöntää, että joka kerta Espanjasta Suomeen paluu on yhä raskaampaa. Enkä nyt puhu laukkujen painosta, vaan siitä syvästä kaipuusta Espanjalaiseen elämään.

Olen kuitenkin iloinen, että sain viikon nauttia hetkessä elämisestä sanoin kuvaamattoman upeissa vuori ja meri maisemissa. Ihmiset oli ihania, seura parasta ja kengät kului jalkojen alla monien kilometrien myötä. 

Kuvien pitäisi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa mutta ei sitä maisemaa saa mitenkään välitettyä kuvien kautta. Kotona olenkin sitten saanut totutella arkeen ja toivoa että joskus palaan vielä elämään Espanjaan. Onneksi täällä on ollut ihana ystävä tukena, jonka kanssa tavatessa tulee maailmasta aina parempi paikka elää. Tietysti myös muutkin ystävät ovat lähellä sydäntä vaikka maantieteellisesti välillämme olisikin matkaa. ❤️