❤️

Mukava, tylsä, opettavainen, hauska, väsyttävä harjoitteluviikko on takana. Paljon olen jo oppinut vaikkei nyt ehkä ole sellainen olo. Lähinnähän harjoittelu on potilaiden kanssa juttelua. Nyt pitäisi vaan opetella juttelemaan muutakin kun niitä näitä. Olen sitä kyllä jo tehnytkin jonkun verran. 

Se harjoittelusta. Vapaa päiviä vietän lukien tenttiin. Parasta tässä on se etten ole vielä edes kunnolla aloittanut lukemista. On ollut parempaakin tekemistä. 

Eilen oli ihana iltapäivä. Täysin sanan merkityksessä. Ja mikä auringon paiste! Kohta ollaan jo kesässä, vaikka toissa päivänä vasta satoi lumi taas maahan. Joku kommentoi hyvin kauhistuneisiin lausahduksiin siitä, että taas sataa lunta "Ei se kesä ole vielä koskaan jäänyt tulematta." Tottahan se on, kyllä se sieltä tulee. 

Minä haluaisin sanoa olevani todella iloinen, mutta juuri nyt se tuntuu väärältä. Toisen ollessa iloinen ja nauttien elämästä sekä tästä hetkestä valtavasti voi toinen olla keskellä surua. Siksi se on väärin ja haluan vain sanoa olevani tukena. Elämä hymyilee vielä takaisin kun sen aika on.