Mitä me syödään?

Ruokaa. Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen. Tarkennettuna meillä syödään kasvispainotteista ruokaa. Kaupassa pyrimme käymään kerran viikossa ja suosimaan ekologisia vaihtoehtoja. Minä noudatan lähes täysin vegaanista ruokavaliota ekologisten syiden ja osittain kananmuna allergian vuoksi. Mies syö kotona samaa ruokaa ja lisäksi ajoittain itse pyydystettyä kalaa.

Vegaanisuus tarkoittaa minulle puhtaita raaka-aineita ja hyvää ruokaa ekologisella pohjalla. En sano sen olevan kaikille oikea vaihtoehto syödä. Päinvastoin. Jokainen itse tietää mikä omalle elimistölle parhaiten sopii. Sen sijaan sitä, mitkä valinnat ovat itse tehtyjä, on tässä nyky yhteiskunnassa hyvin vaikea arvioida. Elämme useiden mainostajien ja isojen firmojen vaikutusten alaisina. Tiedostamattamme teemme valintoja, joihin on vaikuttanut kaikki muu kuin todellinen elimistön tarve syödä jotain. Esimerkiksi nähdessään mainoksen tietystä jogurtista, jolla voidaan kuvailla olevan jos minkälaisia hyviä vaikutuksia, kehittelee ihminen mielessään tarpeen tuotetta kohtaan.

Kulutusyhteiskuntamme on unohtanut mikä oikeasti on tarpeellista ja mikä ei. Monet vetoavat minulle kasvisruoasta puhuttaessa, että ihminenhän on aina ollut metsästäjä ja keräilijä. Totta osittain. Mikä kuitenkin on muuttunut, on ruoan määrä. Ennen pieni liha määrä on voitu jakaa useiden kymmenien ihmisten kesken, eikä se ole ollut ruoan pääraaka-aine vaan lisuke. On syöty tarpeeseen eikä yli tarpeen. 

Liha vaikuttaa moniin sairauksiin, tosin niin vaikuttaa esimerkiksi sokerikin. Elimistö ei kestä valtavaa lihamäärää, jota päivittäin osa ihmisistä kuluttaa. Siksi lihan syönnin vähentäminen on jo iso asia. Kasvisyöntiin siirtyvät ovat todenneet oman olonsa kevenneen, mielen olevan virkeämpi ja unen parempaa jätettyään lihatuotteet pois ruokavaliosta. Myös laboratorioarvot paranevat. Tosin tähän voi vaikuttaa myös kasvisten lisääntynyt määrä ja mahdolliset muut elintapojen muutokset. Minun on myös edelleen hyvin vaikea hyväksyä maidon tarpeen perustelua kalsiumilla. Suomessa käytetään lähes eniten maailmassa maitotuotteita ja meillä esiintyy eniten osteoporoosia. Miten tämä on mahdollista?

Me pyrimme miehen kanssa perustelemaan ja löytämään aina faktoja valinnoistamme. Esimerkiksi onhan istutettu kala sinänsä parempi vaihtoehto kun norjasta kuljetettu lohi. Tosin taas Norjasta kuljetettu lohi on parempi vaihtoehto kuin Suomessa kasvatettu nauta (esim. jauheliha). Eettisyys tuo taas aivan oman puolensa asioihin, joita välillä pohdinkin, mutta pääasiassa ekologisuus on tärkein arvo minulle. Eettiseltä kannalta en näe mitään järkeä eläimien kasvattamisessa ruoaksi, kun kasvisvaihtoehto ei aiheuta eettistä vääryyttä eläimille tai ihmisille. Tässäkin on toki poikkeuksia. Esimerkiksi avokadon valtava kulutusmäärä on aiheuttanut monille alueille kuivuutta, koska kasvattaminen vie valtavat määrät vettä. Tällöin rikkaat nauttivat tuotannon suurenemisesta, kun taas köyhät eivät saa ruokaa kasteluveden virratessa isoille plantaaseille. 

kuvat: mtv.fi

Me pyrimme syömään luonnonmukaista ja parhaamme mukaan suomalaista ruokaa. Toisin sanoen sitä mitä puhtaana saa upeasta luonnostamme. Ei pitkiä tuoteselosteita sisältäviä tuotteita vaan paljon marjoja sekä itse kasvatettuja salaatteja, kasviksia, perunoita ym. Syömme paljon täysjyväviljaa, papuja, myös kuljetettuja hedelmiä, mutta satokausia suosien. Kaupassa kiinnitän huomiota pakkausmateriaaleihin. Muttei kaikessa pysty suosimaan parempia vaihtoehtoja, joten pyrimme kierrättämään kaikki roskat. Ainakaan ennen kuin kehitellään muovia järkevämpiä pakkausvaihtoehtoja. Tärkeintä on muistaa kohtuus kaikessa. Syödä sitä, mitä oma elimistö oikeasti tarvitsee. Jokaisella on se järki siellä sisimmässään. Kuunnelkaa itseänne. Pienellä vaivalla löytää oman tasapainoisen ruokavalion.