Minimalistisuus

Jatkoin kirjan luettuani pohdintaa omasta ja meidän matkasta minimalistisuuteen. Minä olen ihannoinut minimalistisuutta siitä asti, kun luin Minimalism live a meaningful life kirjan. Sen jälkeen luin myös Marie Kondon kirjan. Olen toisaalta aina ollut järjestelmällinen enkä ole välittänyt turhasta tavarasta. Toki huomaan, ettei minulle sovi äärimmäisyys vaan olen pyrkinyt löytämään oman keskitien minimalistisuuteen. En todellakaan ole laskenut tavaroita kotonamme, mutta olen pyrkinyt muun muassa muuttojen yhteydessä ja muutoin pohtimaan jokaisen tavaran kohdalla tuoko se iloa tai onko se todella tarpeellinen. Minulla on ollut laatikossa tavaraa säilössä, joka on sitten kierrätetty pois, koska sitä ei ole todellisuudessa tarvinnut. Muistoista tai tavaroista, joista luopuminen on haasteellista, otan valokuvan niin ne säilyvät mukana. Meillä on kovalevyllä kaikki valokuvat. Niitä ja tärkeimpiä papereita säilytetään tulen kestävässä laatikossa.

Digimalismiin törmäsin ajatuksen kanssa ensimmäisen kerran vasta lukiessani Teemu Kunton minimalismi kirjaa. Siihen minun tulisi panostaa enemmän, koska huomaan puhelimen vievän liikaa aikaa päivistä. Lähinnä käytän Areenaa, Netflixiä, Mtv:n katsomoa, facebookia ja turhan paljon aikaa menee myös nettikirpputoreja selatessa. Ehkä isoin ongelma on kuitenkin se, etten keskity yhteen asiaan vaan teen useampaa toimintoa samaan aikaan. Tämä ei kuulosta vielä paljolta. En laske mukaan viestittelyä tai puheluita. Mutta mietin kaikkea some tulvaa ja mainoksia mitä tulee esimerkiksi facebookin kautta. Sen vuoksi harkitsen facebookin käytön lopettamista. Vielä olen siellä pysynyt nimenomaan ryhmien vuoksi.

Tavaroiden suhteen kirpputorit ovat minun heikkous nyt raskauden myötä. Niissä vain yksinkertaisesti on tullut käytyä enemmän ja tuolloin heräteostosten riski on alhaisen hinnan ja ekologisuuden vuoksi suurempi. Muutenkin pidän kaupoissa kiertelystä, mutta pyrin olemaan ostamatta mitään. Se voi olla vaan ajanvietettä. Silti pitäisi ottaa käyttöön kolmenkymmen päivän sääntö eli ostaa vasta kolmenkymmenen päivän jälkeen tavaran, jonka uskoo tarvitsevansa, jos se edelleen tuntuu välttämätömältä. Lahjoja emme toivo tavarana vaan rahana tai sitten läheiset osaavat jo kysyä suoraan mitä tarvitsemme. Aina hyvä lahja on elintarvikkeet ja mielellään ne vähiten muoviin pakatut. Paras lahja on kuitenkin yhdessä vietetty aika.

Mitä ilmastoahdistukseen tulee niin koen meidän tekevän jo paljon vähentääksemme omaa hiilijalanjälkeä, mutta aina voisi parantaa. Tällä hetkellä kierrätämme kaiken jätteen. Meillä ei edes ole energiajätettä kuin pieni paperipussi, joka harvakseltaan viedään sinne kuuluvaan paikkaan. Ostoksissa olisi parannettavaa muovia sisältävien tuotteiden osalta. Tähän vaan on hankala vaikuttaa ellei korvaavaa vaihtoehtoa ole. Voisimme toisaalta vielä enemmän suosia irtotuotteita esim. valmiin porkkanapussin sijaan. Emme myöskään osta joulukarkkeja juurikin niiden valtavan pakkausmateriaali määrän vuoksi. Syömme lähes vegaanisesti, mikä on yksi suurimpia asioita vähentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi syömme kalaa vaihtelevasti.

Lämmityksen osalta meillä on talossa sähkölämmitys ja lämpötilan pidämme nimenomaan ekologisista syistä alhaisena. Olohuoneessa n. 20-21 ja makuhuoneissa reilusti alle 20 asteen. Sähkö on täysin uusiutuvaa eli valitsemme ekosähkön. Saunaa lämmitämme harvoin. Ehkä noin kerran kuukaudessa. Valot sammutetaan aina kun niitä ei tarvitse. Emmekä pidä ulkovaloja jatkuvasti päällä niin kuin naapurimme, joka valaisee muidenkin talot samalla. Uunia käyttäessä pyrimme tekemään useamman ruoan kerrallaan. Pakastinta meillä tulee auottua päivän aikana liikaa, koska ostamme leivät alennuksesta ja otamme aina muutaman leivän kerrallaan pakkasesta. Laitteet meillä ei ole turhaan päällä. Televisiota katsomme ehkä kerran viikossa.

Veden käyttössä pyrimme myös mahdollisimman vähäiseen käyttöön. Suihkussa käydään nopeasti eikä siellä käydä joka päivä. Tiskit hoitaa pääasiassa tiskikone. Käsin tiskatessa on käytössä suihkepulloon laimennettu tiskiaine, jota suihkutan tiskeihin, jottei niitä tarvitse juoksevan veden alla huuhtoa kuin lopuksi. Vessanpönttöä emme vedä joka kerta. Hanoissa meillä on säästöpäät, jolloin vettä tulee täydessä asennossa vain kolme litraa minuutissa kun normaalisti hanoista tulee yli puolet enemmän. Pyykkiä pestään vain täysiä koneellisia ja vaatteet vaihdetaan kun ne todella ovat likaisia. Monelle vaatteelle varsinkin talvella riittää tuuletus. Siisteydestä emme silti tingi vaan meillä siivotaan joka viikko, mutta toki mahdollisimman ekologisesti. Helppoa se on, koska tavaraa ei ole liikaa. Imurointi ei kestä kauaa. Siivousaineena suosimme Kiiltoa, joka on kotimainen sekä ympäristöystävällinen kuten myös ruokasooda, sitruuna sekä etikka. Lakanat vaihdetaan kahdesti kuukaudessa ja käsipyyhkeet useamman kerran viikossa.

Minimalistisuuden kompastuskivi on meillä auton käyttö. Nyt se on onneksi vähentynyt kun miehelle hankittiin sähköpyörä ja hän pyrkii kulkemaan 10km työmatkat pääasiassa pyörällä. Toki pyrimme myös yhdistelemään autonkäyttöä ja valitsemaan järkevimmät reitit, mutta silti se on isoin aiheuttamamme ilmastokuorma. Tässä tapauksessa ilmaston edelle menee monesti halumme käydä luonnossa ja matkustaa. Sähköautoa ei ole vielä varaa hankkia, mutta niin kauan pyrimme toimimaan järkevästi. Meille yksi tärkeimpiä asioita, joita haluamme tehdä on kuitenkin matkustaa ja vielä ajoittain asuntovaunun kanssa. Ei siis kovin ekologista, mutta pyrimme muilla edellä mainituilla sitä korvaamaan. Emmekä käy pidemmillä reissuilla kuin kerran tai kahdesti vuodessa. Yhdessä olo, koirat, lukeminen, ulkoilu, kirjoittaminen, matkat ja retkeily on se, jolle vapautamme aikaa välttämällä turhaa digitaalisuutta ja tavara paljoutta. Samalla maapallo kiittää ainakin osittain.