Onnellinen

Varmasti perun sanani hyvinkin piakkoin, mutta tällä hetkellä voin sanoa olevani onnellinen. Huolimatta siitä, että kirjoitan tätä tekstiä kylmäpussi poskella ja veren maku suussa, siitä ettei tänään tullut Sydämen asialla (päivän kohokohta), siitä että olen maannut viimeisen viikon sängyn pohjalla aivastellen, siitä että miljoona asiaa odottaa tekemistään, siitä että koira ulvoo kun olen poissa sekä monesta muusta asiasta.

Miksikö olen niin onnellinen? Tajusin sen vasta tänään kuinka onnellinen minä oikeasti olenkaan (okei olen minä sen tiennyt, mutta tänään tajusin alkaa arvostamaan sitä). Selvisin hengissä hammaslääkärissä käynnistä ja viisaudenhampaan poistosta ihan Yksin! Minulla on ensimmäistä kertaa oma asunto ja pidän siitä todella paljon, olen pärjännyt täällä hyvin, minulla on koira tai no enemmänkin perheenjäsen joka on aina tukenani! Minulla on aivan mahtavat ystävät, perhe, sukulaiset, tuttavat, unohtamatta maailmalla olevia ystäviä ja perheitä <3  Ihana kun muistatte soittaa ja kysyä kuulumusia se piristää päivää! Eniten haluan kiittää vanhempiani. Heidän ansiostaan minä olen kuka olen ja tulen pärjäämään tulevaisuudessa! (Tästä olen kyllä tainnut jo kirjoittaa aiemmin.) 

Neliapilat!

Minä pysähdyin ja katsoin ympärilleni. Löysin kuusi neliapilaa!

Palataan asiaan ensiviikolla kun koulu alkaa ja mahdollisesti harrastukset, jos koiran kanssa sujuu hyvin (toisin sanoen jos se osaa olla hiljaa kotona kun minä olen pois). Nyt nautin viimeiset lomapäivät onnellisuudestani! Muistakaa ihmiset nauttia hetkistä ja pienistä asioista elämässä, vaikka aina kaikki ei olisikaan niin ihanaa! Pysähtykää ja katsokaa ympärillenne silloin maailman näkee aivan uusin silmin.