Matkaväsymystä

14.12.2014

38 tuntia hereillä vain pikkutorkut välissä, joten vielä ollaan vähän hakoteillä ajasta ja paikasta. Eilen saavuimme kotiin. Ihme kyllä minua ei väsyttänyt yhtään. Toisaalta en myöskään pystynyt keskittymään mihinkään. Päivä meni soitellessa ja kyläillessä. Leikkasinpa illalla karvaturrinkin vähän siistimmäksi. Illalla meninkin jo (oikeastaan vasta) kahdeksalta nukkumaan ja aamulla heräsin elävään herätyskelloon ennen kahdeksaa eli melkein 12 tuntia sain kuitenkin nukuttua.

Matka meni niin kuin matkat yleensä. Aamulla noustiin ylös aikaisin ja siivottiin sekä pakattiin. Sen jälkeen oli tarkoitus mennä taksilla juna-asemalle mutta taksi tarjosikin hyvällä hinnalla kyydin lentokentälle, joten menimme suoraan sinne. Loppupäivä ja yö menivät sitten istuskellessa lentokentillä. 

Aivan upea kokemus on nyt takana. Sain niin paljon kirurgisesta ja harjoittelusta mukaani etten voi edes sanoin kuvata. Viimeisen päivän viimeisen puolen tunnin aikana tapahtui myös jotain täysin odottamatonta ja niin uskomatonta, mutten voi paljastaa mitään. Saan vaan ylpeänä muistella niitä uskomattomia viikkoja, ja kaikkea mitä sairaalassa koin. 

Voisi sanoa että kyllä nyt on taas avarakatseisempi kuin aikaisemmin tätä maailmaa kohtaan. Sain ihania tuttavia sieltä ja opin todella paljon niin hoitamisesta mutta myös elämästä. Minulla on päätöksientekoaika enkä siten ole yhtään varma tulevaisuudestani. Toisaalta luotan että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. 

Kertomista riittäisi romaaniksi asti, mutta koska minulla on tentti keskiviikkona ja monta asiaa hoidettavana sekä ihmistä näkemättä niin suljen nyt koneen ja nautin joulunajasta. Kirjoituksia tänne varmasti tulee, mutten osaa yhtään luvata milloin inspiraatio iskee ja alan kirjoittamaan. 

Tsemppiä kaikille opiskelijoille viimeisiin lukuhetkiin, kohta on loma! 

Nauttikaa tulevasta joulusta!