Kahleet irti. Tai ainakin melkein. Kahdentoista tunnin yöunet. Siltikin sai vielä heräillä painajaisiin.
Mutta nyt se on ohi! Harjoittelu ohi, suullinen näyttö ohi, vielä tentti, pari tehtävää ja viimeiset päivät.
Ihana olla kotona yli viiden viikon jälkeen. Nautin vesisateesta, peltisistä ikkunalaudoista ja synkkyydestä. Rauhasta ja hiljaisuudesta. Ilman sidoksia.
Sillä kohta on kesä ja työt. Ei lomaa muttei kouluakaan. Eikä onneksi montaa asiaa kerrallaan. Parasta siinä on se ettei kotiin tultua tarvitse enää ajatella. Saa vain nauttia kesästä. Se on ainakin tavoite.
Sidoksista puheen ollen ruskea silmäinen söpöys pitää kyllä liikkeellä ja muistuttaa säännöllisesti olemassa olostaan. On sitä kaivattukin. Koira tekee talosta kodin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti