Lämmintä, uimista, kesäkukkia, mehiläisiä, hyvää ruokaa ja sininen taivas. Vai onko? Pikemminkin vesisadetta, tumma pilvinen taivas, niitä hiivatin ötököitä ja ilkeitä ampiaisia. Ruoka sentään oli hyvää. Juhannusaatto oli kylmempi, mutta juhannuspäivänä onneksi lämpeni. Uimaan ei uskaltautunut kun yksi hurjapää. Ruokaa grillattiin vesisateesta huolimatta ja chilitonnikala päätyi melkein salattiin mukaan. Leivottiin aamulla myös kesäinen kakku juhannuksen kunniaksi.
Rauhallinen ja leppoinen juhannus siis, vaikka minä en
pitänyt yhtään siitä että piti mennä loukkaamaan jalka juuri pahimmalla
hetkellä kun olisin ollut töissä ja tienannut rahaa. Mutta kuten useampi
ihminen viikonlopun aikana ilmoitti, ettei raha ole tärkeää niin kyllä se
pikkuhiljaa sinne päähän iskostui, mutta ei tuntunut mukavalta että muut sitten
joutui minun takia paikkaamaan vuoroja. Inhottaa jättää ihmiset pulaan.
Toisaalta tämä pakkoloma tuli tarpeeseen. Olen lukenut neljä
kirjaa viikon aikana ja todellakin rentoutunut. Jopa ottanut aurinkoa mitä minä
en yleensä ikinä tee. Silti ottaa päähän olla sairaslomalla, mieluummin
tietysti olisin lomalla. Ja toisekseen kun jokainen askel tuottaa tuskaa eikä
kävellä muutenkaan saa liikunnan iloksi. Kohta kuitenkin pääsee taas töihin
joten enköhän ota tästä pakkolomasta kuitenkin kaiken irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti