Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

lauantai 10. syyskuuta 2016

Esi-isä on rantautunut vitriiniin

Eilinen ja toissapäiväinen olivat todella mukavia päiviä loppujen lopuksi, vaikka ne sisälsikin turhaa paniikkia ja stressiä. Torstaina tapasin ihania opiskelukavereita pitkästä aikaa vapaa-ajalla ja suunniteltiin josko repastas reissuun jossain vaiheessa. Iltapäivällä iski stressi kadonneesta tehtävästä, mutta onneksi ystävä auttoi hädässä. Se vei kuitenkin aikaa tenttiin lukemiselta ja tenttiin lukeminen yöunilta. Loppujen lopuksi tentti on kuitenkin onnistuneesti, toivon mukaan, tehty ja seuraavien viikkojen suunnitelmatkin ovat vihdoin selvillä. 


Jos nyt tämän tiiviin koulun aloituksen jälkeen muistaisi taas kuunnella itseä, parantaa fyysistä oloa ja myös ehtisi tehdä muutakin kun vaan opiskella. Eilen käytiin kansainvälisillä markkinoilla ja sitten suunnattiin kotikotiin viikonlopuksi. Ihana käydä kotona ja nauttia vapaasta viikonlopusta! Opiskelu kun on työtä lähes 24/7 ja se on ihan tutkittu fakta, joka oppikirjasta lukemalla piti oppia. 

Viime aikoina onkin ollut vähän liian vauhdikasta. Eilen varsinkin sattui monta säikähdystä. Kuitenkin nyt ollaan turvallisesti kotona. 


Kaikista ihanin yllätys oli ystäväni minulle ostama muumimuki! On se niin sympaattinen tuo esi-isä. Miten voikin niin pieni ele tuottaa niin paljon iloa! Muutenkin iso kiitos tuesta ja avusta sekä parhaasta seurasta. 

P.S. Muumimuki kokoelma alkaa olla täysi, vai voiko keräilijän kokoelma olla koskaan valmis? Minä en kuitenkaan aio enää mukeja hankkia, jos ei nyt jotain aivan ihanaa uutuutta tai vanhaa tule kohdalle. Toisaalta Talviyö 2006 on vielä etsinnässä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti