Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

torstai 13. helmikuuta 2014

Hiukan hajamielisyyttä

Klo. 16.30 Lähden koiran kanssa viemään kirjettä postilaatikolle. Pääsen alaovelle niin huomaan ettei minulla ole lapasia. Nousen kolmet portaat ylös ja eikun uusi yritys. Käveleskelemme rauhassa ja nautimme ilmasta. Pääsen postilaatikolle tai siis sen kohdalle missä se joskus on mielestäni ollut. Eipä ollut enää. Eikun etsimään toista postilaatikkoa. Kilometrin kävelyn jälkeen havaintoni oranssista laatikosta osottautuivat oikeaksi. Alan kaivaa kirjettä taskusta, kunnes huomaan ettei siellä semmoista olekaan. Eikun takaisin. Lopulta sain kirjeen postiin.
Klo. 15.20 Tulen kotiin ja käytävässä on ihana ruoan tuoksu. Päätän tehdä samaa ruokaa. Kuitenkaan en saa sitä samaa houkuttelevaa tuoksua. Pistän sen nenän tukkoisuuden piikkiin.
Klo. 6.20 Juusto on hyvä laittaa mikroon kypsymään ja puuro jääkaappiin säilymään.
Klo. 6.00 Laitoin mielestäni puhelimen lataamaan kunnes tunnin kuluttua huomaan virtaa edelleen olevan vain 20%.
Kävin laittamassa pyörän renkaisiin viime yönä ilmaa, mutta ne olivat aamulla edelleen tyhjät. Hmm.
Että semmonen päivä. Luulen että flunssalla on osansa päivään. Onneksi lääkärin luento oli peruttu. Jos sitä nyt ottais ihan rennosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti