Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

torstai 1. lokakuuta 2015

Kyyneleen takana

Kirjaimet tai pikemminkin sanat ovat olleet jo hyvän tovin hukassa. Tai sitten se johtuu siitä, että viimeisetkin luovuuden pisarat täytyy vuodattaa opinnäytetyöhön. Työ etenee ajallaan ja mallillaan, mutta työtä se todella vaatii ja aikaa. Saan olla iloinen, että minulla on kaksi ihanaa opiskelukaveria, jotka jakavat tämän ilon (lue tuskan) kanssani.

Tämä viikko on ollut opiskeluissa hulinaa kuten myös edellinen viikonloppu. Kotona remontin keskellä ei keskittyminen ollut kaikkein helpointa. Keksin silti, että luentoja voi kuunnella netin kautta myös lenkkeillessä. Siellä rauhaa riitti ja oppi meni paremmin perille kuin sisällä ruutua tuijottaen. Minusta on mahtava keksintö, että lääkärinluennot on netissä ja niitä voi kuunnella milloin vaan. 

Huomenna vielä lähiopetusta ja sitten lähdetään äidin kanssa sunnuntaina kohti etelää. Parin viikon itsenäinen opiskelu tulee täysin tarpeeseen ja yritän käyttää aikani hyödyksi. Päällisin puolin kaikki siis hyvin. 

Innokasta syksyistä lomaa/viikonloppua/kaikkea mahdollista kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti