Viime aikoina olen liian usein sanonut etten ehdi kun luen, nyt on 800 sivua luettu ja yksi tentti tehtynä. Ei mitään hajua miten meni. Ainakin lyijyä kului ja niska on jumissa. Eilen luin valehtelematta yli kuusi tuntia. Nyt voin nauttia ansaituista vapaa päivistä ja pääsiäisestä Lapin hellässä huomassa.
Matka menee ei niin miellyttävässä seurassa, kiitos idioottien koiranomistajien. Tiedätte varmaan miltä tuntuu kun isokoira hyppää niskaan? Niin minäkin. Eväiden syönti vasta ahistavaa on kun joku tuijottaa ja kuolaa vieressä, valmiina hyökkäämään kimppuun. Ei siis oma koirani. Kaiken lisäksi ihminen itse nukkuu tai kuuntelee musiikkia täysillä välittämättä muista, vaikka huomaa tuskani.
Asenteesta kiinni aloitanko vastahyökkäyksen vai annanko olla ja ajattelen mikä on järkevintä. Teen jälkimmäisen. Tai no oikeastaan matkaa on vielä sen verran, että vältän konflikteja. Onhan hänellä myös isompi koira...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti