Heti tuli Malaga mieleen kun astuin lentokoneesta ulos. Lämmin ja nihkeän kostea meri ilmasto oli suoraan vastassa. Täytyy nyt heti suoraan kehua että lentokentältä on erittäin helppo tulla tänne. Ensin ottaa juna joka maksaa kaksi euroa. Sen jälkeen minä sain asunnonhoitajalta kyydin ensin kauppaan ja siitä asunnolle. Oli erittäin ystävällistä käyttää minua kaupassa, koska kahden tunnin yöunilla en olisi löytänyt kauppaa mitenkään. Kun he lähtivät asunnolta, olin suoraan sanottuna aivan sekaisin. Kello oli silloin noin neljä. Soitin äidille ja ”siskolle” että olen perillä.
Sen jälkeen iski kauhea koti-ikävä. Mitä hemmettiä minä
täällä teen ihan yksin? Kun kotona on kaikki mahdollinen lähellä ja ystäville
saa soittaa milloin vaan ilman huolia turhista maksuista. Niinpä päätin että
tällä reissulla en nuukaile puheluiden kanssa kun Madridin jälkeenkin lasku ei
ollut paljon mitään, vaikka aika monta kertaa soittelin kotiin.
Ei muuta kun imuroimaan ja vaihtamaan lakanoita. Astman
takia en voi nukkua sängyssä joka on vähänkään pölyinen. Tuuletin petivaatteita
ilmalämpöpumpun avulla. Olin aika ylpeä kekseliäisyydestäni. Taistelin terassin
kaltereiden kiinni panon kanssa. Sitten menin jääkylmään suihkuun. Oli
nimittäin unohdettu laittaa lämminvesi päälle… Noh siitä sitten syömään iltapalaa,
joka ei kovin kyllä maistunut. Seitsemältä olin jo nukkumassa.
Melko hyvin nukutun yön jälkeen oli mukava herätä uuteen
päivään. Kaikkeen tottuu ja sitä vaan kaipaa sitä oman kodin helppoa arkea,
tuttuutta ja turvaa. Nyt alan valmistautumaan huomista varten ja lähden myös
tarkemmin katselemaan näitä maisemia:
 | |||
| Vielä hämärää kun aamu seitsemältä otettu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti