Maitotuotteita, lihaa ja kananmunia pyritään tuottamaan
mahdollisimman halvalla. Tiloilla on yhä enemmän eläimiä, mutta niiden
hyvinvointi on jäänyt tehokkuuden myötä toissijaiseksi. Suurin osa kuluttajista
ei näe eläinten kärsimystä, sen vuoksi on helppo olla välittämättä.
Kiitos jos jatkat lukemista.
Tehomaatalous on yhdistelmä maataloustuotantoa ja
tehdasmaista liukuhihnamallia. Kyse on liiketoiminnasta, jossa korostetaan
tehokkuutta, tuottavuutta ja massatuotantoa. Kyse ei ole välttämättömän
ravinnon tuottamisesta. Eläimistä on tullut tuotantovälineitä. Eläin on
hengissä muttei elä. Eläimet ovat kuitenkin tietoisia omasta itsestään. Niillä on
kyky tuntea kipua ja kärsiä huonosta kohtelusta.
Sikatiloilla tilaa eläintä kohden tulee olla
eläinsuojelusäädösten mukaan 0,65 neliömetriä. Iso sika ei meinaa edes mahtua
tilaan. Emakot eivät mahdu edes kääntymään. Ne eivät pysty toteuttamaan
voimakasta tarvettaan rakentaa pesää. Synnyttyään sikojen kivekset viilletään
auki. Tilanpuute ja virikkeettömyys tekevät eläinten elämästä kärsimystä.
Häiriökäyttäytyminen, tappeluhaavat ja purrut hännät kertovat henkisestä
pahoinvoinnista. Useiden tuhansien sikojen sikaloissa on mahdotonta huomioida
yksilöllinen hoito ja käyttäytymistarpeet.
 |
| Tämä on Suomesta |
Broileritiloilla tehotuotanto on viety äärimmilleen.
Broilerit eli lihakanat kasvavat teurastuspainoon viidessä viikossa. Yhdellä
tilalla on noin 40 000 broileria ja yhdessä hallissa niitä on noin
15 000. Hoitajien on mahdotonta huomata sairastuneita ja loukkaantuneita
yksilöitä. Niillä on liikkumisvaikeuksia johtuen nopeasta kasvusta, jonka saa
aikaan tehorehu. Yhtä lintua kohden on A4 paperiarkin verran tilaa. Valoja
pidetään lähes koko ajan päällä, jotta broilerit söisivät enemmän, koska linnut
syövät vain valoisaan aikaan. Nopea kasvu vaikuttaa sydämen, keuhkojen ja
jalkojen luiden kehitykseen. Moni linnuista kuolee, monet broilerit myös
nokkivat toisiaan kuoliaiksi.
 |
| oikeutta eläimille |
Sairaat, vammautuneet elävät linnut sekä kuoriutumattomat
munat heitetään silppuriin, jossa ne silppuuntuvat kuoliaaksi. Kukkopoikia ei
munantuotannossa tarvita, joten ne tapetaan. Vastakuoriutunut linnunpoikanen
sietää hiilidioksidia paremmin kuin vanhempi lintu, joten taintumiseen ja
kuolemaan kuluu pidempi aika. Munantuotannossa muninnan loputtua kanat ovat
niin huonossa kunnossa, etteivät ne kelpaa elintarvikkeeksi. Kanojen elinikä on
noin 7 vuotta mutta munijakanat tapetaan noin 1,5 vuoden iässä. Kanat purkavat
huonoa oloaan häiriökäyttäytymisellä ne esimerkiksi kävelevät edestakaisin,
nokkivat pakonomaisesti samaa kohdetta, ravistelevat päätään, nokkivat höyheniä
(aiheuttaa erittäin paljon kipua), pureskelevat helttaa tai syövät muniaan.
Kaikki tämä on epänormaalia ja johtaa usein kuolemaan. Älykkyydessään kanat
ovat verrattavissa kädellisiin.
 |
| oikeutta eläimille |
Lehmien maidontuotanto perustuu siihen että vasikka otetaan
pois emoltaan välittömästi syntymän jälkeen ja maito otetaan ihmisen käyttöön.
Tämä aiheuttaa henkistä kärsimystä lehmille ja vasikoille. Jos vasikka on sonni,
se teurastetaan vuoden iässä lihaksi, kun normaalisti ne eläisivät 20 vuotta.
Jotta maitoa tulisi, on lehmän synnytettävä joka vuosi, niinpä lehmät
keinosiemennetään. Parsinnavetoissa lehmä on kiinni parressa eikä se kykene
liikkumaan lainkaan. Pihatoissa eläimet taas voivat liikkua vapaammin, mutta
eivät välttämättä pääse ulos lainkaan. Mihin me tarvitsemme toisen eläimen
maitoa? Mikään muu nisäkäs ei roiku toisen utareissa kiinni koko elämäänsä eli
juo maitoa ja vielä toisen lajin.
 |
| Joisitko maitoa lehmältä joka makaa omassa ulosteessaan? |
Teurastamoilla sekä joillain tiloilla arkipäivää ovat
epäonnistuneet tainnutukset, välinpitämättömyys ja eläinten hakkaaminen sekä
sähköpiiskaaminen. Eläimiin kohdistuva väkivalta on usein jatkuvaa,
arkipäiväistä ja täysin järjetöntä. Niitä hakataan kepeillä ja
muovilaatikoilla. Lyödään nyrkeillä ja potkitaan. Kuljetus teurastamoille
aiheuttaa valtavaa stressiä eläimille. https://elaintehtaat.fi/
sivustolta löytyy havainnollistavia kuvia, videoita ja tekstiä.
Söisitkö koirasi jos se maistuisi samalta kuin sika?
 |
| Kuva täältä |
Suhteemme eläimiin on ristiriitainen. Kuka pitäisi kissaa
pienessä häkissä koko sen elämän ajan tai laittaisi koiran karsinaan, jossa se
ei mahdu kääntymään? Koirat saavat joululahjoja ja samaan aikaan sika syödään
joulupöydässä vain makumieltymysten vuoksi. Miksi ”tuotanto”eläinten tulisi
kärsiä ja kuolla sen takia etteivät ne ole lemmikkejä? Miksi emme valitsisi
siis kasviperäisiä tuotteita kaupoissa?
(Kaikki edellä ollut teksti on lainausta Oikeutta eläimille-
yhdistykseltä) https://oikeuttaelaimille.fi/
Australialaisen filosofin Peter Singerin mielestä ihmisillä
ei ole erityisoikeuksia toisiin lajeihin eikä varsinkaan aiheuttaa eläimille
kärsimystä. On typerää verrata eläinten syömistä luonnollisuuteen. Suomessa
sikoja, nautoja, lampaita ja siipikarjaa teurastetaan kymmeniä miljoonia.
Kaupan hyllyllä on rivi siististi pakattuja lihapaloja ja eläinten kärsimykset
jäävät ostajilta piiloon. Tehotuotetuista eläimistä suurin osa elää lyhyen
elämänsä ilman lajityypillistä käyttäytymistä järkyttävissä oloissa. Eläimillä
on häiriökäyttäytymistä ja ne vahingoittavat toisiaan. Tämä kaikki on kaukana
luonnollisuudesta. Luomutuotanto takaa eläimille paremmat olosuhteet ja
ulkoilua sekä lajinmukaisia tarpeita on huomioitu jonkin verran. Se ei
kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia. Ottakaa ihmiset selvää mistä ruokanne
on peräisin. Vaikuttakaa pienillä teoilla. Luomu tai eettisesti tuotettu
lähiruoka on hyvä vaihtoehto, parempi vaihtoehto on kasvisruoka, mutta paras
vaihtoehto on kasvisruokavalio ja mahdollisuuksien mukaan ekologisesti sekä
lähellä tuotettu. Muutokset ovat kuitenkin hitaita. Jokainen voi tehdä osansa ja itselleen sopivalla tavalla.
Pienin askelin kohti parempaa maapalloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti