Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

tiistai 16. tammikuuta 2018

Pennun kanssa matkalla

Aloitimme reissun ystäväni luota Rovaniemeltä. Maanantai iltana järjstelimme ystävän kanssa hänen tavaroitaan. Pentu sai oleskella toisen koiran kanssa ja hyvin se menikin. Seuraavana päivänä minulla oli asioita Rovaniemellä. Sitten suuntasimme välietapille lumitöihin. 


Perjantaina lähdimme kohti Kajaania ystäväni luokse. Matka meni nopeasti. Perillä teimme yhdessä ruokaa. Muistelimme Kajaani aikoja käymällä pitkällä lenkillä ystäväni kanssa. Poikettiin myös vanhalla asunnolla. Sillä aikaa mies ja pentu lepäsivät asunnolla. Illasta käytiin vielä pennun kanssa eläinkaupassa. Autoilu sujuu onneksi tosi hyvin pennun kanssa. 


Seuraavana päivänä mentiinkin koiranäyttelyä katsomaan, jolloin pentu taas vietti vähän aikaa häkissä autossa. Pennun kasvattaja kävi pentua katsomassa ja kehui kovasti. Minullekin käynti oli tärkeä, kun sain vahvistusta kasvatukselle. Pentu on vähän varautunut vieraita kohtaan ja haluan tietää toimivani oikein kohdatessamme uusia ihmisiä. 


Kajaanista suuntasimme Ylivieskaan veljen ja hänen vaimonsa luokse. Poikkesimme matkalla Kärkkäisellä. Löytöjä emme tällä kertaa tehneet. Illasta muistelin taas puolestaan Ylivieskassa oleskelu aikaa lenkkeilemällä samoja reittejä, kuin harjoitteluaikana kiertelin. Kissoihin pentu sai oven raosta tutustua ja kissanpennun kanssa olivat tuijotusleikkiä. Aamulla pennusta oli mukava vaivihkaa syödä kissanruoat.


Sunnuntaina matka jatkui kohti Oulua. Poikettiin Zeppeliinistä evästä. Ensimmäisen ystävän luona pentu oli kuin kotonaan ja kuin olisi ystäväni nähnyt useamman kerran jo. Mekin nähtiin ensimmäistä kertaa heidän uusi viihtyisä asunto. Minä pääsin tekemään terkkarin hommia ja kokeilemaan taas vauvan kasvua sekä asentoa kohdussa. 


Parin tunnin jälkeen siirryttiin seuraavaan paikkaan kahvittelemaan. Näin viimeistä kertaa rakkaan ystäväni asunnon, joka on muodostunut minullekin tärkeäksi paikaksi. Varsinkin silloin kun Oulussa jouduin paljon viettämään aikaa. 


Pentu oli sielläkin todella upeasti ja aivan innoissaan nähdessään ystäväni jälleen. Viimeiseksi sunnuntaille suuntasimme pennun kanssa ystäväni luokse yöksi ja mies siskonsa luo. Pentu oli uudessa paikassa ja uusien ihmisten kanssa tosi luontevasti eikä varautuneisuutta ollut kyllä näkyvissä. Iltalenkillä pääsi vielä leikkimään toisen pennun kanssa. 


Aamulla pentu harjoitteli hetken minusta erossa oloa poiketessani eläinkaupassa ja tuolloin pentu oli vain nukkunut. Ideaparkin jälkeen lähdimme takaisin lähtöruutuun, joskin poikkesimme vielä miehen porukoilla. Oulun vähä lumiset maisemat vaihtuivat takaisin tykkylumiin. Porukoilla pentu oli paljon rennommin kuin aiemmin ja antoi ihmisten leikkiä ja rapsutella. 

Perillä kaikkia väsytti. Täytyy sanoa, että olen hurjan ylpeä pennusta. Matka meni tosi hyvin ja pennun kanssa matkustaminen on kyllä helppoa. On sillä niin mahtava luonne. Kiitos kaikille vieraanvaraisuudesta! Seuraavaksi kohti uusia seikkailuja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti