Vauhdikas veljenpoikani päätti sitten lämmitellä itseään vähän liian lähellä takkaa. Tuloksena palanut takin selus. Ei hätiä kyllä täti korjaa. Tai ei olisi korjannut jos toisesta takista ei reistailisi vetoketju. Mutta siis päätin pojan äidiltä kysymättä ryöstää takin ja ommella paikan tilalle. Paikkaa ei edes huomaa jos ei tiedä ettei se siihen kuulu. Nyt pääsee taas lempitakki käyttöön. Ainakin täksi talveksi. Paikan päälle suihkutin vielä varmistukseksi veden ja lumen pitävää suoja-ainetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti