Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa

tiistai 21. tammikuuta 2014

Reissu

Reissu on nyt tehty ja sunnuntai-iltana saavuin kotiin univelkojen siivittämänä. Maanantaina oli harjotteluun lähtö kahdeksalta. Päivä meni nopeaa. Vanhaan totutellessa, mutta uuden roolin kanssa. Enää en ole kesätyöntekijä vaan nyt pitäisi jo tietääkin jotain. Lähiohjaajani on mukava. Hän selittää hyvin sekä tarpeeksi ja ottaa minut huomioon. Tuntuu vaan että tieto kaikesta mitä minun harjotteluun kuuluu on puutteellista puolin jos toisin. He eivät esimerkiksi tienneet että minun täytyy työskennellä 40 tuntia viikossa. Nyt sitten olen yrittänyt miettiä mihin ne puuttuvat melkein seitsemän tuntia laitan. Tänään minulla on vapaapäivä ja loppuviikon olen töissä. Maanantaina on seuraava vapaa.

Kuopiossa kävimme perjantaina amarillossa syömässä ja lauantaina shoppailemassa. Kävelimme kuulemma noin 4 kilometriä (tuntui kyllä pidemmältä) yli 20 asteen pakkasessa amarilloon nälkäisinä. Päästiin perille ja ruoka tuli yllättävän nopeaa. En muista tarkalleen mitä syötiin, mutta kuvat kertokoon enemmän. Jälkiruoaksi söimme brownieta mutta ne meni niin nopeasti suuhun etten ehtinyt saada kuvia. Eräät söivät saman aterian, joten siitä johtuen kuvia puuttuu.




Lauantaina kävimme kauppakeskus Matkuksessa, jossa vierähtikin melkein seitsemän tuntia matkoineen. Minä ostin yöhousut parilla eurolla, puseron, ikeasta kulhon sekä löysin sen servettitelineen, ja tyynyn. Säästimme ja söimme ikeassa ruoan parilla eurolla. Muut löysivät sitten vähän enemmän kaikkea. Päivä meni mukavasti siihen asti kun pääsimme ystäväni luo. Sain astmakohtauksen mikä ei sitten ihan heti helpottanutkaan. Siitä kuitenkin selvittiin ja loppuilta löhöiltiin ja katsottiin telkkaa sekä syötiin herkkuja. Tarkoitus oli katsoa leffa, mutta yhtäkkiä huomasin että yksi lähettelee viestejä koko ajan, toinen oli muistaakseni koneella, kolmas tabletilla ja minä katsoin puhelimesta edellisen päivän Venla-gaalan. Pääasia että saatin levähtää ja rentoutua kunnolla kukin tyylillään. Sunnuntaina oli aikasin herätys ja ensimmäinen meistä lähti jo seitsemän jälkeen. Minä ja ystäväni lähdettiin samalla junalla ja sain Oulussa sitten hyvästellä hänet, ja jatkaa vielä itse matkaa kylmässä junassa! Veljeni haki minut asemalta, ihana paluu -30 asteeseen. Varpaat jäässä, mutta ehjänä kotona sekä suloinen jälleen näkeminen koirani kanssa. Toinen oli muka suuttunut poissaolostani. Nyt se sitten vahtii minua etten karkaa.

 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti