Syksy lähestyy päivä päivältä. Tämä ns. loma on ollut kiireistä. Mihin ihmeeseen aika menee? Seuraavaksi alan keskittymään opiskeluihin. Silti haluaisin ottaa kaiken irti myös tästä hetkestä. Kuunnellen kehoani.
Vaikka en tekisi mitään niin päässä käy ajatusten sirkus. Sen saa pysähtymään meditoinnilla. Mistä meditoinnissa on sitten kyse? Istunko jalat ristiasenossa ja mumisen hiljaa itsekseni lattialla? Kaikki muut kyllä, mutten mumise.
Meditointi on yksi keino päästä tietoiseen läsnäoloon. Tietoinen läsnäolo taas on tietoisesti keskittymistä siihen hetkeen ja siihen mitä tekee. Oivaltavassa meditaatiossa keskitytään omaan hengitykseen. Minun tarkoituksena on tyhjentää mieli ja keskittyä vain ja ainoastaan hengittämiseen. Totta kai ajatuksia tulee ja annan niiden tulla mieleeni, mutten tartu niihin. Aluksi tämä voi olla hyvinkin vaikeaa, mutta sitkeä harjoitus tuottaa tulosta.
Vinkkinä suosittelen hiljaista ympäristöä. Paras ajankohta on aamulla tai illalla, mutta toisaalta jokainen itse tietää mikä sopii kullekin parhaiten. Aluksi hetki ei kannata olla kiireinen vaan sille täytyy varata aikaa. Suosittelen vähintään viiden minuutin, mieluiten 15 minuutin, pysähtymistä joka päivä. Meditoinnin helpottuessa ajankohta ja paikka voivat olla melkein missä vaan ja milloin vaan. Tavoitteena on tietoinen läsnäolo kaikessa mitä tekee.
Meditointi on myös oivallinen keino muuttaa kivun muotoa. Kipu on nimittäin vaan tunne. Jos sen kohtaa eri tavalla, nimeää sen toisella tavalla, se ei enää satukaan niin paljon kuin ennen. (Tästä kirjoitin aiemmin viitaten Albert Espinosan kirjaan.) Se todella on toimiva tapa ja vähentää kipua valtavasti. Täytyy vaan pysähtyä kivun äärelle ja muuttaa sen merkitys. Kannattaa aloittaa pienistä asioista kuten vaikka sormen haavasta ym. Sitten edetä kroonisen kivun kokemiseen tai vastaavaan. Minulla ainakin toimii hetkellisen valtavan kivun kanssa tai pidempään kestävässä olotilassa.
Rakastava ystävällisyys, metta, tarkoittaa, että ajattelee kaiken ympärillä rakastavan ystävällisesti. Huomioi omat tunteet rakastavan ystävällisesti myös vihan, inhon, pettymyksen jne. Ymmärtää niiden olevan vaan tunteita, ne tulee ja menee. Ne tulee kohdata hyväksyen. Rakastava ystävällisyys huokuu ympärille. Jos ajattelee toisesta vain hyvää, vaikka hän olisi kuinka paha mielessämme, niin hyvän olon tunne leviää ja ihmisen todellinen hyvä luonne voi paljastua pahuuden takaa. Elämä on liian lyhyt kantaaksemme kaunaa tai vihataksemme toisiamme. Rakastava ystävällisyys kaikkea elollista ja elotonta kohtaan tuottaa lisää rakastavaa ystävällisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakastakaa ja olkaa ystävällisiä kaikelle ja kaikille ympärillänne; itsellenne ja tunteillenne sekä muille. Se ei tarkoita etteikö huonoja tunteita saisi olla, ne tulee tällöin vaan ymmärtää ja suhtautua niihin rakastavan ystävällisesti.
Jos meditointi ja kivun tuntemuksen muuttaminen ei tunnu omalta, niin kehotan kaikkia kuitenkin pysähtymään hetkeksi päivän aikana ja vain olemaan tekemättä yhtään mitään. Keskittyen vain siihen hetkeen. Elämässä ei koskaan voi olla liian kiire tälläiselle hetkelle. Harjoitus tekee mestarin. Myös rakastavassa ystävällisyydessä.
P.s. Jos sait tekstien luettua niin, että keskityit siihen arvioimatta sitä, mutta ymmärtäen lukemasi, olit tietoisesti läsnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti