Primavera

Perjantaina kävimme katsomassa upean musikaali näytelmän, mikä kyllä yllätti odotukset positiivisesti. Se sai oman luovuuteni taas valloilleen ja olenkin uhrannut lukuaikaa runojen kirjoittamiseen. Ollaan myös nautittu kauniista kevät ilmasta. Ihana aurinko!

Keskittymiskykyni on hävinnyt, joskaan ei sitä koskaan kummemmin ole ollutkaan. Olen aina joutunut pakottamaan itseni lukemaan. Se on aina yhtä taistelua. En silti ole ollut tekemättä mitään koulujuttuja vaan luin sisätauteja kiitettävästi sekä tein muistiinpanoja. Ja onhan tässä vielä vähän aikaa tentteihin!

Voisin jopa sanoa että rento, mutta silti tarpeeksi opiskelua sisältänyt viikonloppu on kohta takana. Ainoa mikä tässä keväässä ketuttaa on tuo koiran jatkuva peseminen. Vaikka maa onkin jo ihan kuiva, on turkki silti aina täynnä hiekkaa kun tulemme sisälle. Taidan alkaa imuroimaan hiekkalaatikkoamme vähemmäksi, vaikka se on yhtä tyhjän kanssa. Näinä hetkinä sitä kaipaa talvipakkasia. 

Mielen piru

Yksi kokonainen päivä, 12 tuntia ja huomenna toinen sekä eilinen, no eilinen. Mielikuvitus lentää. Nyt on aikaa. Voisin vihdoin…

Ei. Kierrän sen kaukaa. Silti se takoo takaraivossa. Kiljuu mielensopukoissa. Siinä se on ja tuijottaa. Seuraa katseellaan, vaikka pakenen keittiöön. Ei! Ei vielä. Ei nyt. Kohta, teen ensin tämän. Käyn vielä kaupassa. Voisin siivota. Mennä lenkille. Syödä. Puhua skypessä. Vien vielä roskat. Luen lehden. Joogaan. Lähden uudestaan lenkille.

Kello on 19.00. Olen poikki. En jaksa enää taistella. Pakko. Ihan pakko. Käteni koskettaa sitä. Sieluni huutaa ei! Se liikkuu. Uuvun henkisesti ja fyysisesti.

Viimeinen katse ulos. Tuuli heiluttaa puun oksia. Rauha ja seesteisyys. Silmät siirtyvät. Kädet kohoavat. Ei. Pakokauhu. En tahdo. Pikkuinen kakara minussa pyrkii ulos. Ei. En halua! Haluan ulos. Minä juoksen. Kauas. Vapaus!

Kuuluu klips. Käsiraudat ovat kiinni. Palasin takaisin. Siinä me taas olemme. Vastatusten. Se tuijottaa. Minä tuijotan sitä. Huokaus. Avaan sen. Numerot vilisevät silmissä. Ne pysähtyvät. Hiljaisuus valtaa olohuoneen. 

Yritän vielä viimeisen hetken kamppailla vastaan. Silmät seilaavat levottomina. Kakara sisälläni kirkuu ja itkee. Vilkaisu ympärilleni. Ei. Olen jo sidottuna. Luovutan. Nyt on se hetki. 

…Lukea ja opiskella.

Jos pystyisi nukkumaan silmät auki,

olisi luennolla hiljaista porukkaa. Lääkärinluento: 158 diaa ja puolitoista tuntia aikaa käydä ne läpi. Mahdollistako? No on kun ”Käydään lyhyesti nämä urologiset sairaudet”, ”Kerron lyhyesti”, ”Tästä vaan lyhyesti”. Paljon latinaksi puhumista, liian väsyneitä oppilaita sekä luennoitsija, ja liian vähän aikaa. Mainitsinko jo ajasta? Opin siis erinomaisesti asian. Kysykää mitä vain! Ai mikä on urologinen sairaus? No öö…

Muuten oli tosi mukava päivä pitkästä aikaa tai toisin sanoen oli tosi hauskaa projektitoiminnassa. Aamun ensimmäiset luennot olivat rouva dramaattisen pitämät ja seuraavat hitaan sekavia, (jätän nyt mainitsematta kenen pitämät…) joiden aikana ehdin miettiä viikonlopun syömiset ja suunnitella lukemiset.

The voice of the story

Meillä on enää kaksi kertaa projektin tekemistä varten ja tällä hetkellä se näyttää hyvältä, vaikka pojat joutuvatkin omalla ajalla tekemään vähän ekstraa. Tänään olimme äänittämässä tarinaan ääniä ja nyt ovat poskilihakset kipeänä ja päähän sattuu. Meitä oli viisi siivouskomeron kokoisessa äänitysstudiossa. Happi oli vähissä ja lämpötila kuin Kanarialla. Aikataulu oli rajallinen, mutta nyt on äänet paketissa ja toinen paketti pilalle menneitä joskin kyllä hauskempia ääniä. Projektista lisää kun se on julkinen.

Parhaimmat äänen muuntajat ja äänitysvastaava, ohjaaja on kameran takana.

Olin vähän ennen kuutta kotona ja kohta lähdetään koiran kanssa pitkälle lenkille. Olemme löytäneet uusia reittejä, joita nyt innolla kahlataan läpi. Aivan ja olihan meillä tänään lääkelaskutentti sisätauteihin, jonka tuloksia odottelen positiivisella mielellä, ainakin vielä.

Apage

Kirja, joka saa pohtimaan mikä elämässä on oleellista ja mikä epäoleellista. Kirja, jota lukemalla saavuttaa koko ajan levollisemman olon. Kuitenkin herättäen ajatuksia lukumatkan ajan. Kirja on tarina, joka on täynnä parhaita viisauksia. Se kertoo Paulo Coelhon pyhiinvaellusmatkasta Santiago de Compostelaan. Tämä oli toinen kerta kun luin kirjan ja pidän siitä koko ajan enemmän. Se on henkinen, hauska, yliluonnollinen, koskettava, ja täynnä oivalluksia. Lisäsin pari lainausta kirjasta, jotka koskettivat minua eniten.

"Aika ei etene aina samaa vauhtia. Me itse määräämme miten nopeasti aika kulkee."

"Ihminen ei voi koskaan lakata uneksimasta. Unelmat ovat sielun ravintoa niin kuin ruoka on ruumiin ravintoa."

"Ensimmäinen merkki siitä, että tapamme unelmiamme, on ajanpuute. Kiireisimmät ihmiset ovat aina ehtineet tehdä kaikkea. Ne jotka eivät tee mitään ovat jatkuvasti väsyneitä eivätkä tee sitä vähääkään, mikä heidän pitäisi tehdä, vaan valittavat yhtenään, että päivä ei riitä. Todellisuudessa he pelkäävät käydä hyvään taisteluun. Toinen merkki unelmiemme kuolemasta on se, että pelaamme varman päälle. Koska emme halua nähdä elämää suurena elämisen arvoisena seikkailuna, alamme pitää itseämme järkevinä, oikeudenmukaisina ja korrekteina pyytäessämme siltä niin vähän. Kolmas ja viimeinen merkki unelmien kuolemisesta on rauha. Elämä muuttuu raukeaksi sunnuntai-iltapäiväksi, joka ei pyydä meiltä liikoja eikä vaadi enempää kuin haluamme antaa."

"Kreikan kielessä on kolme rakkautta merkitsevää sanaa: eros, filos ja apage." Kun lukee kirjan selviää mitä ne tarkoittavat.

Herkutteluhetki

Energiapommi, monen pahe, taivaallinen herkku, se joka huutaa kaupassa sinua, lohdutus, juhlien pöytäkoriste, se jonka jaat, josta nautit, johon liittyy muisto, se jota kaipaat. Mikä onkaan sen parempaa kuin jäätelö kuumana kesäpäivänä, karkkipussi leffailtana, tai luokseen kutsuva suklaalla kuorrutettu sisältä mehevä kakku?

Asiaa perjantai-iltojen sohvakavereista sekä jääkaapin makoisista piilottelijoista. Sokerista ja makeutusaineista. Kumpi kunniaan?

Sokeri

Puhuttaessa puhdistetusta sokerista eli taloussokerista tai hedelmäsokerista ei päivässä pitäisi ylittää 40-60g saantia, mikä vastaa esimerkiksi kourallista irtokarkkeja tai puoli litraa sokeroitua virvoitusjuomaa. 200g:ssa karkkeja on jo 170g sokeria. Sen vuoksi sokerin päivittäinen maximi määrä ylittyy helposti herkutellessa, ja mikäli tämä herkuttelu on toistuvaa, ei mene kauaakaan kun se näkyy vartalossa. Vuosien päästä se näkyy myös suurentuneena riskinä useisiin sairauksiin.

Piilosokeria on paljon myös monissa hyvinä pidetyissä tuotteissa. Esimerkiksi 2dl:n hedelmä/marja jogurtti purkissa on jo kolmannes päivittäisestä enimmäismäärästä 15g, tai makeuttamattomat tuore- ja täysmehut sisältää sokeria, vaikka toisin luullaan. Hedelmän oma sokeri on kuitenkin samaa sokeria kuin puhdistettu sokeri. Muita esimerkkejä: 2dl pillimehu n.20g, iso jäätelötuutti n.40g, 5dl sokeroitua virvoitusjuomaa n.50g, suklaalevy (200g) n. 80g sokeria.

Makeutusaineet

Sokerin sijasta voi hyvin käyttää makeutusaineita. Ne ovat kalorittomia, jolloin energiamäärä ei ylity kuten sokerissa. Myös luonnosta saatavia kuten sokeri. Esimerkkejä makeutusaineista ovat aspartaami, asesulfaami K, sukraloosi ja steviaglykosidi. On kuitenkin hyvä muistaa, että tietää mitä suuhunsa laittaa esimerkiksi steviaa mainostetaan luonnollisuudellaan, mutta senkin valmistuksessa käytetään kemikaaleja. Myös makeutusaineilla on kattorajansa. Ne ovat kuitenkin paljon kauempana kuin sokerissa. Aspartaamissa raja on suuri kun taas steviassa raja on pienempi. Makeutusaineilla on myös omat sivumakunsa, joista moni ei pidä. Niihin kuitenkin tottuu ajankanssa.

Makeutusaineet vs. sokeri

Olen sitä mieltä että sokeria voi käyttää kohtuudella, koska esimerkiksi kaikki leipominen ei onnistu makeutusaineella. Virvoitusjuomissa on hyvä muistaa, että vaikka se olisi makeutettu makeutusaineella, on se silti hampaille happamaa. Makeutusaineita suosittelen käyttämään esimerkiksi kahvin/ teen makeuttamisessa sokerin sijasta. Jos elintarvikkeen voi valita sokerin tai makeutusaineen perusteella valitsisin makeutusaineen. Tarkistaen kuitenkin ettei se sisällä ns. piilosokeria.

 

Harkittu herkuttelu on sallittua. Mieluiten niin, että viikossa on yksi päivä, jolloin on lupa nauttia herkuista. On kuitenkin hyvä muistaa ettei ns. napostelu ole hampaillekaan hyväksi. Herkuttelu onkin järkevintä kerralla ei kuitenkaan suuria määriä vaan esim. puolikas suklaalevy, jonka jälkeen pureskellaan täysksylitolipurukumia. Mikäli itseltään kieltää koko sokerin voi se johtaa jopa ahmintakohtauksiin sen vuoksi on hyvä sallia pienet herkkuhetket. Juhlissakaan ei kannata nipottaa vaan nauttia yhteisestä herkutteluhetkestä, muistaa vaan huolehtia hampaista ja kunhan juhlia ei ole jatkuvasti. Edelleen kaikkea kohtuudella ja kunnia herkutteluhetkille!

Lähteet:

http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/ruokavalio_liikunta_laihdutus/liikaa_sokeria.4893.news

http://www.hs.fi/terveys/a1388554344259

Kuvat: www.fazer.fi 

P.S jos selviää Fazerin upeista kuvista lähtemättä heti kauppaan herkkuostoksille tai omalle kaapille hakemaan sokeria niin onnitelkaa itseänne. Nimittäin nuo kuvat todella koettelevat. Seuraavia juhlia suunnitellessa suuntaan Fazerin sivuille! Aivan ihania respetejä.

Vitamiinit ja kivennäisaineet

Vitamiineja ja kivennäisaineita ovat mm. D-vitamiini, folaatti, seleeni, rauta, natrium ja jodi. 

-Tarvitaan elintoimintojen ylläpitoon. 

-Puute on suuri riski pitkäaikaissairauksiin. 

-Liika saannilla taas saattaa olla haittavaikutuksia. 

-Tarve vaihtelee yksilöllisesti.

D-vitamiini

-Ehkäisee luunmurtumia, suojaa kaaduttaessa.

-Puute johtaa lapsilla riisitautiin (luut pehmenevät, vastustuskyvyn puute, virheasennot) ja aikuisilla osteomalasiaan (luunpehmennys).

-Normaalisti maalis-lokakuussa ulkona olevat tarvitsevat talvella 10 μg/vrk D-vitamiinia ravinnosta tai lisistä.

-Mutta aikuisen suositellaan ottavan D-vitamiini lisää talvikuukausina (loka-maaliskuussa) ainoastaan silloin, jos he eivät käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita (noin 5 dl) ja rasvalevitteitä sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa

-Vähän kesäkuukausina ulkona olevat esim. vanhukset 20 μg/vrk

-Raskaana olevien, imettävien, lasten, nuorten ja yli 60-vuotiaiden suositellaan ottavan D-vitamiinilisää ympäri vuoden. 10 μg/vrk.

Folaatti/foolihappo

-B-ryhmän vitamiini, joka kuljettaa hiiliatomia elimistössä.

-Raskaana olevilla vähäinen folaatin saanti, erityisesti alkuvaiheessa voi johtaa pahimmillaan sikiön vakaviin epämuodostumiin.

-Puute voi johtaa suurentuneeseen sydän-ja verisuonisairauksien riskiin sekä megaloblastiseen anemiaan.

-Suositus miehille ja naisille on 300 μg/vrk. Hedelmällisessä iässä oleville 400 μg/vrk ja raskaana oleville sekä imettäville 500 μg/vrk.

-Folaattia saa vihreistä kasviksista, palkokasveista, maksasta, täysviljavalmisteista ja marjoista.

Seleeni

-Tarvitaan useiden kymmenien erilaisten entsyymien ja muiden proteiinien toimintaan.

-Puutos aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumaa ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä joidenkin syöpätyyppien riskiä.

-Suositukset ovat 60 μg/vrk miehet sekä naiset raskauden ja imetyksen aikana ja 50 μg/vrk naisille.

- Suomessa on jo vuosien ajan lisätty seleeniä lannoitteisiin ja tätä kautta varmistettu riittävä saanti väestötasolla, luomuviljelyssä seleeniä ei kuitenkaan lisätä lannoitteisiin.

-Monipuolinen ruokavalio riittää seleenin saantiin, myös raskauden ja imetyksen aikana.

-Seleeniä saa lihasta, lihavalmisteista, maidosta, maitovalmisteista ja täysjyväviljasta.

Rauta

-Sitoo punasolujen hemoglobiinin happea ja siten edistää hapen kulkeutumista keuhkoista kudoksiin.

-Suositus on 9 mg/vrk miehet, nuoret tytöt ja vaihdevuodet ohittaneet naiset.

-Naiset murrosiästä vaihdevuosiin asti 15mg/vrk

-Parhaiten rautaa saa lihasta, maksasta, lihavalmisteista, täysjyväviljavalmisteista, erityisesti ruisleipä.

Natrium

-Ruokasuola on natriumkloridia, joka sisältää 40 % natriumia.

-Elintarvikkeiden suolapitoisuus lasketaan kertomalla niissä olevan natriumin määrä 2,54:llä.

-Natriumin minimisaanti suolaksi laskettuna on 1,5g ja maksimi 5g/vrk.

-Alle 2-vuotiaiden lasten suolan saannin tulisi olla korkeintaan 0,5 g/MJ,

ja 2–10-vuotiaiden korkeintaan 3–4 g/vrk.

Jodi

-On kilpirauhashormonin osa, jota tarvitaan keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Lapsilla puute aiheuttaa sikiöaikana tai varhaislapsuudessa kasvuhäiriöitä ja henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.

-Aikuisella puute aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa.

-Sitä saadaan maidosta ja maitovalmisteista myös ruokasuolaan lisätään jodia.

-Huom! Erikoissuolista puuttuu jodi ja tilalla on haitta-aine natrium. Myöskin elintarviketeollisuudessa käytetään joditonta suolaa. Merilevätuotteissa jodipitoisuus vaihtelee suuresti ja voi olla haitallisen suuri, siksi niitä ei suositella käytettävän.

Kuvat: www.twice.se, www.vaasan.com, www.aamulehti.fi, www.nutriciababy.com.

Lähde: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf