Vitamiineja ja kivennäisaineita ovat mm. D-vitamiini, folaatti, seleeni, rauta, natrium ja jodi.
-Tarvitaan
elintoimintojen ylläpitoon.
-Puute
on suuri riski pitkäaikaissairauksiin.
-Liika
saannilla taas saattaa olla haittavaikutuksia.
-Tarve
vaihtelee yksilöllisesti.
D-vitamiini
-Ehkäisee
luunmurtumia, suojaa kaaduttaessa.
-Puute
johtaa lapsilla riisitautiin (luut pehmenevät, vastustuskyvyn puute,
virheasennot) ja aikuisilla osteomalasiaan (luunpehmennys).
-Normaalisti
maalis-lokakuussa ulkona olevat tarvitsevat talvella 10 μg/vrk D-vitamiinia ravinnosta
tai lisistä.
-Mutta
aikuisen suositellaan ottavan D-vitamiini lisää talvikuukausina
(loka-maaliskuussa) ainoastaan
silloin, jos he eivät käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita (noin 5
dl) ja rasvalevitteitä sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa
-Vähän
kesäkuukausina ulkona olevat esim. vanhukset
20 μg/vrk
-Raskaana olevien, imettävien, lasten, nuorten ja yli
60-vuotiaiden suositellaan ottavan D-vitamiinilisää ympäri vuoden. 10 μg/vrk.
Folaatti/foolihappo
-B-ryhmän
vitamiini, joka kuljettaa hiiliatomia elimistössä.
-Raskaana
olevilla vähäinen folaatin saanti, erityisesti alkuvaiheessa voi johtaa
pahimmillaan sikiön vakaviin epämuodostumiin.
-Puute voi
johtaa suurentuneeseen sydän-ja verisuonisairauksien riskiin sekä megaloblastiseen
anemiaan.
-Suositus miehille ja naisille on 300 μg/vrk.
Hedelmällisessä iässä oleville 400 μg/vrk ja raskaana oleville sekä imettäville
500 μg/vrk.
-Folaattia
saa vihreistä kasviksista, palkokasveista, maksasta, täysviljavalmisteista ja
marjoista.
Seleeni
-Tarvitaan
useiden kymmenien erilaisten entsyymien ja muiden proteiinien toimintaan.
-Puutos
aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumaa ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien
sekä joidenkin syöpätyyppien riskiä.
-Suositukset
ovat 60 μg/vrk miehet sekä naiset raskauden ja imetyksen aikana ja 50 μg/vrk
naisille.
- Suomessa
on jo vuosien ajan lisätty seleeniä lannoitteisiin ja tätä kautta varmistettu
riittävä saanti väestötasolla, luomuviljelyssä seleeniä ei kuitenkaan lisätä
lannoitteisiin.
-Monipuolinen
ruokavalio riittää seleenin saantiin, myös raskauden ja imetyksen aikana.
-Seleeniä saa
lihasta, lihavalmisteista, maidosta, maitovalmisteista ja täysjyväviljasta.
Rauta
-Sitoo
punasolujen hemoglobiinin happea ja siten edistää hapen kulkeutumista
keuhkoista kudoksiin.
-Suositus on
9 mg/vrk miehet, nuoret tytöt ja vaihdevuodet ohittaneet naiset.
-Naiset murrosiästä
vaihdevuosiin asti 15mg/vrk
-Parhaiten
rautaa saa lihasta, maksasta, lihavalmisteista, täysjyväviljavalmisteista,
erityisesti ruisleipä.
Natrium
-Ruokasuola
on natriumkloridia, joka sisältää 40 % natriumia.
-Elintarvikkeiden
suolapitoisuus lasketaan kertomalla niissä olevan natriumin määrä 2,54:llä.
-Natriumin minimisaanti suolaksi laskettuna on 1,5g
ja maksimi 5g/vrk.
-Alle
2-vuotiaiden lasten suolan saannin tulisi olla korkeintaan 0,5 g/MJ,
ja
2–10-vuotiaiden korkeintaan 3–4 g/vrk.
Jodi
-On
kilpirauhashormonin osa, jota tarvitaan keskushermoston normaaliin kasvuun ja
kehitykseen. Lapsilla puute aiheuttaa sikiöaikana tai varhaislapsuudessa kasvuhäiriöitä
ja henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.
-Aikuisella
puute aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa.
-Sitä
saadaan maidosta ja maitovalmisteista
myös ruokasuolaan lisätään jodia.
-Huom!
Erikoissuolista puuttuu jodi ja tilalla on haitta-aine natrium. Myöskin
elintarviketeollisuudessa käytetään joditonta suolaa. Merilevätuotteissa
jodipitoisuus vaihtelee suuresti ja voi olla haitallisen suuri, siksi niitä ei
suositella käytettävän.
Kuvat: www.twice.se, www.vaasan.com, www.aamulehti.fi, www.nutriciababy.com.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti