Jouluyllätys

Ensi kevääksi meille odotetaan viidettä yllätys perheenjäsentä.

                             Hyvää Joulua! 

Kukkakaaliriisipannu soijasuikaleilla

Kastike:
3 dl soijasuikaleita
5 dl vettä
3 tl currya
1/2 tl mustapippuria
valkosipulijauhetta
n. 1/2 tl suolaa
1 rkl valkoviinietikkaa tai balsamicoa
Lisäksi kasviksia esim. paprika, vihreitä papuja, kukkakaalin keskiosa pilkottuna.
1 prk kaurakermaa

-Laita pannulle soijasuikaleet ja puolet vedestä sekä kaikki mausteet. Paista kunnes vesi on imeytynyt.
-Lisää kasvikset ja loput vedestä. Paista n. 10 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä. Sekoita loppuvaiheessa kaurakerma joukkoon.

Kukkakaaliriisi:
-Huuhtele ja raasta tai sekoita monitoimikoneessa kukkakaali "riisiksi".
-Lisää pannulle kukkakaali, 1/2 dl vettä, juoksevaa margariinia, 1 rkl sitruunamehua, mustapippuria ja n. 1/2 tl suolaa.
-Paista n. 4 minuuttia miedolla lämmöllä.

Sekoita kukkakaaliriisi kastikkeen joukkoon. Todella hyvää ja kasviksia vaihtamalla saa erilaisia vivahteita ruokaan. Esim. tuore ananas sopii tähän hyvin.

 

Joulukoristeita

Vihdoin joulukuu ja saatiin laittaa joulukuusi esille, kuinka ihanalle se näyttikään olohuoneessa. Todellisuus on kuitenkin se, että kuusi siirtyi työhuoneeseen suojaan pennulta. Katsotaan josko ensi vuonna pennun ja kuusen uskaltaisi jättää kahden. Muut joulukoristeet laitoin jo viime kuussa. Kohta on jo Joulu! 

Haaveissa

Todellisuus

Tonttuovi peittää pistorasian.

Joulukalenteri

Värit

Pari viikkoa sitten käytiin väreistä keskustelua äidin ja puolison kanssa. Kaikilla oli selkeät inhokit muttei yhtä suosikkiväriä. Väreissä mieltymys vaihtelee onko kyseessä vaatteet vai sisustus. Sisustuksessa saa olla väriä kankaissa, mutta muuten pyrin neutraaliin ja minimalistisuuteen. Vaatteissa taas suosin yksinkertaista pyykinpesua ja siten minimalistisuutta.

Pidän vahvoista maanläheisistä väreistä. Inhoan violettia kaikessa samoin pinkkiä, neon vihreää, lohenpunaista ja vaalean sinistä sekä joitain muita tiettyjä sävyjä. Sisustuksessa pidän kuitenkin turkoosista ja jäänsinisestä (lähes valkoinen) sekä todella tummansininen käy kaikessa. Toisaalta hailakka vaaleanpunainen sopii johonkin sisustukseen.

Minä en myöskään pidä kuvioiduista (printattu) vaatteista kenelläkään meistä. Yksivärisyyteen pyritään. Vaikka saattaa muutama kuviollinen vaate vielä kaapista löytyä lähinnä yöpaidat, joissa kuviot ei haittaa. Poikkeuksena myös omat villavaatteet ja huivit, joista pidän sellaisenaan. Toivoisin saavani vielä yksinkertaistettua omaa vaatekaappia. Lähinnä olisi valkoista, mustaa ja tummia värejä. Olisi niin helppoa jos paidat olisivat saman värisiä. Koen myös että muutamat housut riittäisivät hyvin. Ehkä tulevaisuudessa. Samoin kuin sisustus, joka tällä hetkellä myötäilee vielä koiranpennulle suotuisia valintoja. 

Tämä sohvan viltti ei kovin miellytä silmää kuvioiltaan, mutta on nyt pakollinen ratkaisu suojaamaan sohvatyynyjä tuholaiselta. 

Paidasta huivit

Ostin kirpputorilta paidan eurolla, jota en siinä hetkessä tarkemmin katsonutkaan. Kotona huomasin, että helmassa on useampia reikiä. Niinpä tämä päätyi ompelu kankaaksi. Oma paljon ympäri vuoden ja monta vuotta käytetty huivi kun alkaa revetä palasiksi. Paidasta tuli lopulta kaksi huivia, joista toinen tuubihuivi.

Vegejauhispyörykät

Helpot ja nopeat pyörykät vegejauhiksesta. Maistuu kaikille! 

1 pkt vegejauhista

1 dl vettä

2 rkl jauhoja/korppujauhoja

1 tl basilikaa

Suolaa ja mustapippuria

-Sekoita kaikki ainekset keskenään.

-Paista 225 asteessa 15 min, käännä välissä pyörykät.

Kiinankaali-mustapapupata

Helppo ja herkullinen resepti. Valmistukseen menee vain noin puoli tuntia. Tähän reseptiin hyödynnettiin hävikkilaatikon kevätsipulia ja kiinankaalta. Porkkanat on äidin kasvattamia. 

1 kiinankaali (500g)

5 cm kevätsipulia/ 1 sipuli

2 porkkanaa

1 tl currya

1 tl kurkumaa

1 tl inkivääriä 

1/2 tl mustapippuria

2 rkl öljyä

1/2 kasvisliemikuutio

3 dl vettä

1 tlk tomaattimurskaa

1/2 sitruuna puristettuna/ 2 rkl sitruunamehua

1-2 tlk mustapapuja

-Pilko kaalit, sipuli ja porkkanat (pestyt). Lisää kattilaan mausteiden ja öljyn kanssa. Kuullota hetki. 

-Lisää joukkoon vesi/kasvisliemi, tomaattimurska ja sitruunaa anna poreilla n. 15 min

-Lisää mustapavut ja hauduta miedolla lämmöllä n. 10 min

Karanteeni kakku

Huono tuuri seurasi synttärijuhlien osalta edellisestä vuodesta tähän vuoteen kummityttöäni. Hän täytti jo viikko sitten vuosia, mutta synttärit oli tarkoitus järjestää tänään. Korona kuitenkin astui kuvioihin isoveljen joutuessa karanteeniin. Eli tänäkään vuonna ei päästy juhlimaan. Viime vuonna jouduttiin myös juhlat perumaan. No ensi vuonna sitten!

Synttärisankarin toiveena oli valkosuklaa ja vadelma kakku. Niiden innoittamana syntyi jääkarhukakku tänne lumettomaan lokakuuhun. Onneksi tänään oli pakkasta niin saatiin nauttia kauniista maisemista. Vesisateen ja pimeyden sijaan olivat puut huurussa.

Kakkupohja ja täyte ovat muuten vegaanisia, mutta valkosuklaa on tavallista ihan kustannus syistä, vaikka sekin vegaanisena löytyisi. 

Maanantai maan tasalta

Kellojen siirtely ja erityisesti talviaikaan siirtyminen tuo meille turhauttavaa oloa. Ollaan aamuvirkkuja kaikki ja viime aikoina, kun unirytmi on ollut entistä aikaisemmassa, pohditutti kellojen siirtäminen vielä enemmän. Onneksi rytmi on jollain tavalla pysynyt aisoissa ja herään edelleen samoihin aikoihin. Aikaisin, muttei liian aikaisin. Koirillekin muutos näyttää sujuvan hyvin.

Eilen lähdettiin aiemmin lenkille, jo ennen kuutta. Vettä satoi reilusti ja maan peittänyt lumi oli muuttunut teillä loskaksi. Turhauttaa, mutta toivon ettei lumi lauhan viikon aikana katoa kokonaan. Käveltiin tuttua reittiä. Päätin kesken kaiken (onneksi) lyhentää lenkkiä hiukan. Vain välttääkseni koirien rapaisuuden ja läpimäräksi kastumisen. Lisäksi minulla oli vain tuulihousut, ei siis sadetta pitäviä housuja, jalassa.

Vanhempi koira yritti koko lenkin ajan syödä ruohoa, jota ei tietenkään mistään ollut helposti löydettävissä. Lähinnä kuivunutta heinää ojan pientareella. Sain tuon tuosta seisoa ojassa hihnan kanssa. Siinä kun hän nautiskeli heinää astuin minä sivuun ja kaaduin pimeässä suoraan lätäkköön. Kastuin jaloistani aivan läpimäräksi ja hanskat tippuivat vettä. En sentään pahemmin loukannut itseäni.

Kyllä turhautti. Lähdin reippaalla vauhdilla kotia kohti. Pentu oli säikähtänyt kaatumistani, joten käveli kauniisti vierellä loppumatkan. Sen sijaan vanhempi koira päätyi oksentamaan kolme kertaa matkalla. Sen vuoksi pysähdyttiin hyytävään sateeseen ja tuuleen läpimärkinä odottamaan eteen pääsyä. Kotiin päästyä pistivät ne vielä ranttaliksi ja juoksivat märkinä ympäri taloa ja hyppivät päälle.

Sellainen alku tälle viikolle. 

1. Hääpäivä

Maanantai. Ulkona on aurinkoista ja lumi maassa. Aivan upea lokakuinen talvisää. Meidän hääpäivä. Kun katsoo taaksepäin mennyttä vuotta, ei voi kuin ihmetellä miten olemme selvinneet tähän päivään. Häiden aikaan asuimme eri osoitteissa, puhumattakaan siitä että järjestimme häät kahdestaan ja vielä ulkomaille! Samaan aikaan oli kodin vuokralaisten etsintä ja meille sopivan vuokra-asunnon etsintä uudelta paikkakunnalta. Pian häiden jälkeen oli muutto. Kuusamossa vietetystä ajasta nautimme luonnon rauhassa. Saimme hiihtää joka päivä töiden jälkeen. Palvelut oli lähellä ja ihmiset mukavia. Mies teki vuorotyötä, mistä ei nauttinut, mutta minä sain tehdä työtä josta olin haaveillut. Asuntotilanne sen sijaan oli järkyttävän huono. Ensimmäinen asunto, jossa majailin yksin lokakuun oli täynnä sokeritoukkia. Toisessa asunnossa oli sisäilmaongelmaa, vaikka muuten ympäristö oli miellyttävä ja kolmas asunto johon melkein muutimme paljastui lutikoiden valtaamaksi. Se sinetöi päätöksen takaisin Rovaniemelle muutosta ja mahdollisimman pian.

Mies oli jo saanut vakituisen työpaikan Rovaniemeltä. Minä sain onnekseni siirron samaan työhön saman talon sisällä. Pääsimme muuttamaan takaisin kotiin. Olihan meille tulossa pentu! Pääsiäispentu on nyt 8kk ikäinen. Mukaan on mahtunut tuhoja ja touhua, mutta pääasiassa on mennyt hyvin. Koirat on meille perheenjäseniä ja tulevat aina olemaan. Ne ovat omanlaisia persoonia ja hyvin rakkaita. Koirien vuoksi huomasimme kuitenkin keväällä, ettei rivitalo ole meille sopiva asumismuoto vaan tarvitsisimme enemmän ulkotilaa.

Laitoimme kotimme myyntiin kaiken muutoksen keskellä. Ajattelimme, että korona aikana menisi tovi ennen kuin asunto olisi myyty. Toisin kävi. Kahdessa viikossa saimme tarjouksen, jonka hyväksyimme. Edessä oli muutto ja uuden kodin etsintä. Emme halunneet pitää kiirettä, mikäli sopivaa taloa ei löytyisi olisimme muuttaneet vuokralle. Talo kuitenkin löytyi. Sellainen joka täytti lähes jokaisen kriteerin joita meillä oli. Ainoa miinus oli lähellä olevat naapurit ja valmiin pesupaikan puuttuminen koirille kodinhoitohuoneesta.

Muuton jälkeen olemme tehneet paljon muutoksia pihalla, mutta sisällä ei ole tarvinnut tehdä juuri mitään. Uusi hana hankittiin kodinhoitohuoneeseen niin saatiin koirille pesupaikka. Lisäksi suihkukaapin olemme kylpyhuoneeseen oman mukavuuden halun vuoksi hankkineet ja keittiöön astiankuivauskaapin sekä veljieni asentamat välitilalasit.

Lumien tultua huomaan nauttivani kodistamme entistä enemmän. Yhtäjaksoinen töissä oleminen ja loman uupuminen on minulle ollut rankkaa varsinkin työn vastuullisuuden ja moniuloitteisuuden vuoksi. Lisäksi koronatilanne kuormittaa terveydenhuoltoa. Mies onneksi viihtyy työssään, joten tänne me näytämme tällä hetkellä asettuvamme. Meidän kohdalla tulevaisuudesta ei kuitenkaan koskaan tiedä. Uudet tuulet odottavat edessä päin. Yhdessä ollaan ja entistä tiukemmin kaiken tämän keskellä. Mennyt vuosi on opettanut paljon vaikka myös ottanutkin voimia. Meillä on onneksi toisemme ja upeat läheiset ympärillämme. Tulevia vuosia ja haasteita odotellessamme pyrimme nauttimaan jokaisesta päivästä, koska elämästä ei koskaan tiedä mitä huominen tulee tullessaan. 

Omenaruusut

Yhteishyvä 5/2020 lehdessä oli näiden helppojen ja maukkaiden omenaruusujen ohje. Tulisi hienoja esimerkiksi juhlapöytään. Me jätettiin kokeiluversioista sokeri pois eikä haitannut yhtään makua. Omenalohkoista kannattaa tehdä mahdollisimman ohuita. Eikä mikrossa käyttäminen ole välttämätöntä. 

Kaalitofupiirakka

Pohja
3 dl sämpyläjauhoja
2 dl grahamjauhoja tai ruisjauhoja
1,5 dl margariinia (juoksevaa)
2 dl makeuttamatonta soijajogurttia

Sekoita jauhot ja margariini, lisää soijajogurtti. Vaivaa muutama kerta. Koostumukseltaan taikinan ei tule tarttua kiinni käsiin/kulhoon, muttei myöskään olla liian kuivaa. Tarvittaessa lisää jauhoja. Levitä puolet taikinasta pellille ja puolet toiselle leivinpaperille (tulee piirakan kanneksi).

Täyte
1/2 pkt savutofua
400 g kaalia
1 tl valkosipulia
1 tl sipulijauhetta
1 tl timjamia
1 tl valkopippuria

Paloittele kaali ja murustele tofu. Sekoita keskenään. Halutessa voit paistaa täytteitä hetken pannulla. Lisää pohjan päälle. Laita toinen pohja täytteiden päälle.

Syyskuun kuulumisia

Kuukausi on mennyt nopeaa ja vaihtelevin ajatuksin. Ollaan ulkoiltu ja nautittu ruskasta. Töissä on stressiä, vaikkei siis koronaa lukuunottamatta mitään normaalista poikkeavaa. Rakas ystävä oli onneksi meillä kotona seurana ja apuna melkein viikon. Pyörähdin päivystyksessä lepäilemässä muutaman tunnin epäselvän migreenin vuoksi, mutta siitä selvittiin.

Pentu on ollut varsinainen riesa viimeisen kuukauden ajan. Kuulemma murrosikää. Minä nimeän tuon kyllä tasmanian tuholaiseksi joka ei opi mitään. Kotiin tullessa on täällä ollut matot syötynä ja nyt viimeisimpänä sohvantyynyt (ne selkänojat) tuhottuna. Eikä se opi. Matot piti käydä kaikki läpi. Niihin onneksi auttoi valkopippuri. Mutta miten sinä sohvan kuorrutat pippurilla? Alkaa keinot loppumaan. Mustista ja Mirristä haettiin jotain puremista estävää suihketta. No eipä ole vaikutusta.

Sisaruspennuilla näyttää olevan samoja vinkeitä. Hermoon ottaa tämä tuhoamisvaihe. Odotan vaan että tuo kasvaisi ja viisastuisi. Kooltaan on jo iso, mutta aivoista en olisi niin varma. Jospa sieltä pääkopasta semmoiset löytyy kun kyllä tuo osaa käyttäytyäkin toisinaan. Että ensi vuotta odotellessa.

 

Lehtikaalisipsit

200g lehtikaalia

2 rkl öljyä 

1/2 tl suolaa

Poista lehdistä puiseva varsiosa ja revi sopivan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele huolellisesti. Levitä pellille ja lisää suola sekä öljy. Sekoita.

Paista 150 asteessa 25 min

Uusi syksy

Metsän valloittajat

Empanadaksia, kikherne-pinaatti-porkkana täytteellä. 

Äidin kasvimaan satoa. Jätti kesäkurpitsa. Lisäksi saatiin valtavia porkkanoita ja kurkku. 

Kesäkurpitsalasagne

3 dl linssejä
1 iso kesäkurpitsa tai pari pienempää
4 porkkanaa
500 g tomaattipyrettä/tomaattisosetta
2 rkl öljyä
2 rkl sitruunamehua
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
1 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria
Kasvisrasvajuustoraastetta n. 80-100 g

-Huuhtele ja keitä linssit
-Pese ja siivuta esim. juustohöylällä kesäkurpitsa "lasagnelevyiksi".
-Kaada linssien keitinvesi pois ja lisää joukkoon raastettu porkkana, öljy, tomaattipyre ja mausteet. Anna kiehahtaa ja ota levy pois päältä.
-Aloita lasagnen kokoaminen laittamalla pohjalle tomaattilinssiseosta sen päälle kesäkurpitsa siivut ja kesäkurpitsan päälle juustoraastetta. Toista sama ainakin vielä kaksi kertaa.
-Paista 200 asteessa n. 30-40min, kunnes kesäkurpitsat ovat kypsiä.

*Kuva jo osittain syödystä lasagnesta. Tätä ruokaa isä kehui yllättävän hyväksi, hän joka on osittain ennakkoluuloinen kasvisruokia kohtaan. 

Töitä ja koiria

Kuukausi on vierähtänyt edellisestä kerrasta blogissa. Kuukauden aikana ollaan kodissa saatu paljon aikaiseksi. Varaston rakennus loppuun alkaa näillä hetkillä olla valmiina. Muuten aika on mennyt töissä ja koirien kanssa.

Pentu on puolivuotias ja melkein jo aikuisen perron kokoinen. Pentuaika on mennyt tähän asti hyvin, mutta nyt on alkanut mattojen tuhoaminen, eikä selvästikään tee sitä ahdistuksissaan vaan tylsistymistään. Sen vuoksi hankittiin iso kasa käytettyjä pehmoleluja tuhottavaksi yksinollessa. Ulkona käydään aamulla kahdesti, iltapäivällä yhdesti ja illalla kerran. Lisäksi reilusti ulkoilua, leikkiä ja koulutusta pihalla iltapäivisin. Temppuja pentu osaa jo hyvin ja hihnassa kävely sujuu aivan mainiosti. Osaa hyvin ottaa lenkillä katsekontaktia. Runsaan palkinnon ja opetuksen onnistunut tulos. Muiden koirien ohitus tietysti vaatii vielä harjoittelua, samoin kaikkien ihmisten luo olisi niin mukava mennä. Toivotaan että samamalli ja hyvät kokemukset pysyvät yllä. Isosiskosta on hyvä ottaa mallia muissa asioissa paitsi vieraiden kohtaamisissa, sen sijaan pentu on tainnut opettaa hänelle miten vieraita kohdataan, koska selvää rohkaistumista on tapahtunut. Toisaalta minua ei haittaa lainkaan koira, joka ei vieraille ole vihainen, muttei vaan tahdo heti olla kaikkien kaveri vaan harkitsee tarkkaan tulevat tuttavansa - ihana luonne!

Jonkinlaista kesän jälkeistä väsymystä alkaa töistä puskea. Korona on tuonut omat isot haasteensa ja syksy ei näytä helpotuksen merkkejä. Pidän työni monipuolisuudesta, mutta kaiken tämän oman elämän myllerryksen keskellä vähempikin haaste riittäisi. Paljon on ideoita työelämän puolelle ja opiskelu haaveita, mutta antaa niiden kypsyä ja odottaa parempaa aikaa.

Syksystä nautin joka solulla. Ihanat sumuiset ja kuuraiset aamut. Raikas ilma ja luonnon valmistautuminen talveen. Talvea odotan yhtä innolla. Vielä voin jopa sanoa nauttivani kylmyyden pureutumisesta sormenpäihin. Kesäihminen en ole. Kesä on ötököitä, haastavia ilmoja pukeutumisen kannalta ja pistäviä auringonsäteitä sekä päänsärkyä. Minua ei koskaan ole talven pimeys haitannut. Ainoastaan ekologisesti se on ikävää että valoja joutuu käyttämään enemmän ja lämmitys vaatii enemmän energiaa. Odotan taas jo talvea, lunta ja pakkasta. Toki syksyn ja talven käännekohta on viime vuosina ollut liiankin pitkä lumen puuttuessa maasta ja kaiken elävän pimeydessä. Silti syksy ja pimeys tervetuloa, teitä on odotettu.

Tomaattinen kasvisjauhiskastike

1 pkt Lidlin next level
Tuoretta/pakastettua paprikaa
Vihreitä papuja
1 prk Tomaattimurskaa
Mustapippuria
Suolaa

Paista kasvikset ja jauhis, mausta. Lisää tomaattisose ja huuhtele tölkki vedellä, kaada vedet kastikkeeseen. Anna porista hetki. Tarjoile perunan tai pastan kanssa.

Helppoa, nopeaa ja hyvää!

Vegaaninen luumu-mustikkapiirakka

5dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl juoksevaa margariinia
1 dl soijajuomaa

-Sekoita kuivat aineet
-Lisää margariini ja soijajuoma
-Vaivaa käsin ainekset sekaisin
-Kauli tai levitä käsin leivinpaperin päälle
-Täytä luumuilla ja mustikoilla tai muulla hedelmä/marja sekoituksella. Ripottele päälle sokeria. Siirrä uunipellille piiras.
-Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia

3v ja pihatyöt jatkuu

Viikonloppuna vietettiin perron 3v synttäreitä. Lahjaksi perro sai syödä "kahjon" penturuokaa, koska se on suurta herkkua. Koirat ovat nauttineet ulkona riehumisesta ja extra herkuista.

Muuten ollaan viikonloppu jatkettu kotona tehtävälistan purkua. Pihalla kaikki alkaa olla kunnossa muutamia istutuksia lukuunottamatta. Ne haetaan syksymmällä ja istutetaan.

Tämän viikonlopun projekti on ollut autokatoksen seinä, joka melkein on saatu rakennettua loppuun. Varaston sähkötyöt kävi setäni näppärästi tekemässä kuntoon. Hänelle iso kiitos siitä.

Tähän mennessä ollaan istutettu useampi kymmenen puuta ja pensasta. Kaivettu ojat kuntoon. Siirretty pyykkiteline. Kiinnitetty terassille tuulen/sadeveden suojaseinät. Rakennettu aita. Työtunteja on mennyt myös istutusten kasteluun, puutarhakaluston kokoamiseen sekä perusteelliseen siivoukseen sisällä. Ollaanhan me jo melkein kuukausi keretty täällä asua.

Vielä on edessä sorakuorman levitys, vuotuiset talon huoltotyöt, jonkinmoisen laatikon rakennus pihavälineille, varaston rakentaminen sisäpuolelta loppuun ja maalausta. Sisällä samoja vuotuisia huoltotöitä, jota kerkeää talvellakin tehdä. Lisäksi haaveilen, että veljeni käy laittamassa keittiön, kodinhoitohuoneen ja vessan välitiloihin lasit. Muutamia harkittu Ikea ostos olisi edessä, jahka sinne rajan toiselle puolelle uskaltaa astua.

Paljon on tehty ja vielä puuhailua riittää ennen talvea. Onneksi on aikaa ja osaavia tekijöitä. Vanhemmistani ja heidän taidoistaan sekä avustaan olen aina kiitollinen. 

Omatalokoti

Uudessa kodissa asuttu noin puoli viikkoa. Paljon on meidät tuntien ehtinyt tapahtua. Tulipalosta ja muutto väsymyksestä huolimatta ollaan hengissä. Vielä muutama viikonloppu täytyy rehkiä, että saadaan kaikki kohdilleen. Piha on aidattu ja koirat ovat kotiutuneet. Ennen syksyä on edessä pientä rakentelua ja istutuksia ennen. Sisällä kaikki on kohdillaan kun vielä saadaan kiuas. Ensi viikolla töihin lepäämään. 

Me, you and the dogs

2 autoa
2 omistusasuntoa
2 Espanjan matkaa
2 koiraa
2 vuotta kihloissa
8 kk naimisissa
8 uutta työpaikkaa yhteensä
8 osoitetta
12 muuttoa (ihan kohta)

Kaikki alle 3 vuoden sisään

Edelleen yhdessä ja entistä vahvemmin. Vaikeita hetkiä ja vaikeita teitä on mahtunut lyhyeen aikaan enemmän kuin yhden ihmisen tulisi kestää. Onneksi meitä on kaksi kestämässä. Nyt toivomme seesteistä elämää uudessa kodissa ilman isoja elämänmuutoksia. Vain me kaksitoista jalkainen perhe.

"Jos sinulla on haave, toteuta se. Sinulla ei ole mitään menetettävää. Elämä tarjoaa aina uusia mahdollisuuksia. Sinun on vain nähtävä ne. " - Mima

Kaksi jäi taakse

Posti toi eilen kirjeen, jonka sisältö yllätti ja ilahdutti suuresti. Ne olivat jääneet muuttokuormasta. Onneksi saapuivat perille. Kohta ehkä uuteen kotiin. Muistot ❤️

Viimeinen kuorma

Vihdoin kaikki tavarat saatu kotiin. Paljon menee kiertoon ja pohdittu, että seuraavan kerran muuttaessa myydään kaikki mahdollinen pois. Tavara on lopulta vain tavaraa vaikka siihen voi kiintyä. Toki moni asia on sellainen mikä on hankittu käytettynä ja uutena hinta voi nousta korkeuksiin. Tämän muuttoepisodin jälkeen tuskin uskalletaan enää käytettyä tavaraa hankkia, ellei se tule tutuilta. Iso kiitos kaikille, joilta tavaraa ollaan vuosien mittaan saatu. Erityisesti rakkaalle tädilleni. Harmiksemme osasta joudutaan nyt haikein mielin luopumaan.

Luopuminen on toisaalta vapauttavaa. Oman kodin ostaminen viime keväänä on osaltaan ollut jo haastavaa minulle, joka haluan säilyttää vapauden vain lähteä. Nyt sekin on koettu mahdolliseksi toteuttaa. Silti suuntaamme katseen uusiin haasteisiin jossain vaiheessa kun korona hellittää otettaan maailmalla.

Katsotaan mitä elämä eteen heittää. Äiti ja isä älkää huoliko. Ei me ihan vielä olla muuttokuormaa pakkaamassa. Koirien kanssa elämä on tällä hetkellä sopivan hetkistä ja vielä on lunta jäljellä. 

Pääsiäispentu

Muutto takaisin kotiin, mutkan kautta. Uusi työpaikka. Seuraavalla viikolla uusi pentu ihastuttamaan arkeamme. Hyvin on mennyt ja lomaillakin saa vähän aikaa. Ihana olla takaisin Lapissa. Käänteitä ja vauhtia riittää. Yritetään pysyä elämän perässä. Me kaksi ja nelijalkaiset.

Muutto kerrallaan

Meidän keskustelut lauantaina:

Taustoja: Edellisenä yönä pari tuntia valvottu klo 00-, koska en vaan saanut unta ja huoneilma tuntui kuivalle. Heräsimme klo 5. Muutto aloitettiin klo 5.30. Isä ja veli tulivat klo 9.30, he lähtivät yhden kuorman kanssa aiemmin. Me vielä siivosimme ja pakattiin peräkärryyn loput tavarat. Vanhempien luona, eli välietapilla ennen ensi viikon muuttoa, oltiin klo 13.30. 

Lauantai vanhempien kaupunkikoti klo 15.20: (kun vihdoin syöty lounas, pesty pyykit ja istuttu alas)
"Voispa mennä jo nukkumaan." -M
"Muutaman tunnin kun vielä pysyis hereillä." - A
"Jos lähtis käymään kaupassa." -M
"Ei meillä oo autossa ku yks istumapaikka."-M
"Niin, jos mennään kävellen." - A
"Tai mennään potkurilla, sehän on täällä. Ai nii mutta nyt on kevät ja tiet on sulat." -M
(Paitsi että muutto matkalla tuuli ja pyrytti niin, ettei eteen nähnyt... Suomi.)
Klo 15.22 lopputulos keskustelulle:
"Minä meen nukkumaan. " - M

Muutto on tetriksen pelaamista. Pitää osata valita oikeat tavarat oikeisiin paikkoihin ja hyödyntää mahdollisimman hyvin kaikki tilat. Se me ollaan opittu. Pakastimen saa pikasulatettua, kun iskee (kuvainnollisesti) sinne kiehuvaa vettä astiassa. Siivous menee jo rutiinilla. Edelleen tärkeintä on ihmiset lähellä, jotka auttavat. Silti tämä ei helpota nykyistä oloa. Kauhulla odotan muuton jatko-osaa. Edessä on taatusti liian pitkiä päiviä, väsymystä, hikeä ja kyyneleitä. Seuraavan kerran kun muutetaan niin myydään kaikki tavarat ja mukaan lähteee vain matkalaukullinen vaatteita. 

Saahan sitä uhota...

Pannukakut pannulla

3,5 dl sämpyläjauhoja tai vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
2 rkl sokeria
Ripaus suolaa
3 dl soijajuomaa/vettä
1 dl kikherneiden lientä (purkkikikherneiden)

-Sekoita kuivat aineet keskenään
-Vatkaa käsin/sähkövatkaimella kikherneiden liemi valkeaksi vaahdoksi.
-Lisää kuivien aineiden joukkoon soijajuoma ja sekoita.
-Kaada kikherneiden liemi muiden aineiden joukkoon ja kääntele taikina sekaisin.
-Paista juoksevan margariinin kera pannulla. Käännä lettuset kun ne kuplivat.

Karkauspäivä on onneksi vain neljän vuoden välein

Tarkoituksena oli julkaista pannukakku resepti tänään, mutta eilisten tapahtumien jälkeen on vielä sen verran pakka sekaisin, että jätetään se ensi viikkoon.

Perjantaina alettiin puolen päivän jälkeen muuttamaan tavaroita uudelle vuokra-asunnolle. Pakattiin vanhassa asunnossa kaikki valmiiksi ja vietiin kaksi kuormaa asunnolle. Siivosin kaappeja uudella asunnolla ja löysin kaksi kuollutta sokeritoukkaa vaatekaapista. Päätin olla purkamatta mitään kaappeihin. Myös vessan siivous kävi mielessä, mutta oltiin työpäivän ja kaiken pakkaamisen sekä kantamisen jälkeen niin väsyneitä, että lähdettiin vanhalle asunnolle. 

Alunperin ajateltiin viettää ensimmäinen yö uudella asunnolla. Muuttoapu tulisi seuraavana päivänä, jotta saataisiin huonekalut kannettua.

Jälkeenpäin todettakoon luojalle kiitos, ettei jääty ensimmäiseksi yöksi eikä oltu viety petivaatteita ym. tai purettu tavaroita. Illalla asunnolta lähtiessä suljin makuuhuoneen rullaverhon.

Aamu alkoi luvattoman aikaisin keittiötarvikkeiden pakkauksella. Samaan aikaan toinen puolisko kantoi tavaroita peräkärryyn. Kannettiinpa sinne sänkykin. Puolentoista tunnin jälkeen tavarat oli pakattuna ja auto pakissa. Lähdettiin uudelle asunnolle kuorman kanssa. Minä aloitin tavaroiden purkamisen makuhuoneessa. Kerkesin yhden laatikon nostaa kaappiin, kun katseeni suuntasi lattian rajaan. Millin kokoinen roskanjyvä liikkui. Huuto. Tutkittiin ja kuvattiin. Soitettiin ja huudettiin. Myös matkalla olevalle äidille. Paniikki.

Minä romahdin. Jälkeenpäin sain kuulla, että miksei oltu katsottu listoja kun käytiin asuntoa katsomassa. Koska olemme tällä hetkellä asunnossa, jonka makuuhuone on käyttökelvoton, oli ensimmäisenä ajatuksena haistella sisäilmaa. Yleensä katson listoja ja saatoinpa nytkin katsella mutten ilmeisesti tarpeeksi hyvin. Torstaina kun kävimme avaimia hakemassa minulla oli huono tunne muutosta. Pistin sen kuitenkin sen piikkiin, että tilanne oli muutenkin hankala. Toista puoliskoa odottaa työt vanhassa kaupungissa ja minä odotan lähes jo epätoivoisesti saavani myös siirron takaisin kotikaupunkiin. Emme siis olleet laisinkaan innostuneita muutosta. Olimme kerenneet vuokrata asunnon paria päivää ennen kuin mies sai tietää vakipaikastaan.

Muuttopäivän tapahtumat etenivät nopeaa. Minä kuvasin ja kuvasin mutten saanut selkeää kuvaa öttiäisestä. Mies soitti vuokranantajalle, koska minä en itkultani kyennyt. Hermostuttiin toisillemme ja mies päätti viedä minut sekä koiran vanhalle asunnolle pois kaikesta. Autossa soitin "siskolle", itkin ja puhuin. Vähän helpotti. Vuokranantaja otti asian vakavasti ja juuri kun olimme päässeet vanhalle asunnolle täytyi olla takaisin uudella kun hyönteistutkija-mikä-lie-mies saapui suurennuslasinsa kanssa paikalle. Ennen sitä ehti vanhempani ja veljenipanani paikalle. Onneksi.

Meitä oli kahdeksan ihmistä tutkimassa millin kokoisia pölyhiukkasia, jotka paljastuivat tutkinnan jälkeen lutikoiden esiasteiksi. Säilyvät hengissä jopa 1,5 vuotta. Edellinen vuokralainen ei myöntänyt mitään. Toki hän oli asunot jo pidempään uuden miesystävänsä luona. Toinen puolisko soitti ja sopi asiat vuokranantajan kanssa ja saamme vuokravakuuden takaisin. Minä soitin vanhan asunnon vuokranantajalle, joka ymmärsi tilanteen ja saimme jäädä vanhaan asuntoon. Toki joudumme asumaan remontin keskellä, mutta mielummin otan sen kun lutikat.

Tavarat jotka siis olivat purkamatta peräkärryssä ja autossa kannettiin takaisin vanhaan asuntoon. Uudessa asunnossa yön yli olleista tavaroista osa kannettiin parvekkeelle (olivat onneksi jätesäkeissä eli turvassa) ja loput peräkärryyn. Siellä saavat olla niin kauan että muutetaan seuraavan kerran. Pakkanen tekee tehtävänsä, mutta ilmeisesti iljettävät verenimijät liikkuvat hyvin hitaasti eivätkä ole lyhyessä ajassa ehtineet tavaroihimme. Silti suosin hätävarjelun liioittelua.

Siinä oli naapureilla ihmettelemistä yhdeksi päiväksi kun ensin viedään tavaraa ja kohta tuodaan takaisin. Olipa joku äidiltä kysynytkin että mitä ihmettä teemme. Kiitos rakkaille vanhemmille, veljenipanpille erityisesti reippaasta toiminnasta ja ystäville, jotka tuette meitä meidän hullun mylly elämässä. Tästä otettiin osumaa, mutta jospa vielä olisi edessä ne kirkkaat päivät. Ainakin läheisten merkitystä elämässä arvostaa päivittäin yhä enemmän. Tavaroista olisin valmis luopumaan vaikka heti. Niitä lähtikin eilen illalla lahjotukseen taas. Se tunne on vaan niin helpottava kun vähentää tarpeettomia tavaroita ym. 

Kollegoille tiedoksi; kai tämä lasketaan jo kahdeksi muutoksi eli alan lähestyä hyvää vauhtia 20 muuttoa pieneen ikääni mennessä.

Luoja varjele meitä, mikä vielä edessä odottaa. Työllä on iso merkitys elämässä, mutta jos sen eteen pitää muuttaa vielä kerrankin lähes asuinkelvottomaan asuntoon niin mielummin keksin muuta.