Ymmärrän. Ymmärrän nyt varsin hyvin. Joskus kunnon herättely on paikallaan. Tunteiden sekamelskan jälkeen tiedän mitä tarkoittaa kun viedään kaikki yksityisyys, rikotaan rajat. Sitä on kuin lapsi, joka katsoo korkealle ylös ja yrittää selittää asiat niin, että isot ihmiset ymmärtäisiviät. Kun jokainen tuntee itse itsensä parhaiten. Joskus sitä tarvitaan kuitenkin kunnon shokki. Tekisi hyvää kaikille. Kunhan asiat sitten selviää. Kun luottaa niin kaikki menee aina lopulta hyvin.
Silti oikea kusinen päivä suoraan sanottuna. Kirjaimellisesti. Siivosin nimittäin ainakin litran pissaa lattialta kun koira parka oli liian kauan yksin kotona yhtäkkiä. Syistä, joihin en voinut vaikuttaa. Voi sitä raukkaa. Ei se tahallaan sitä tehnyt. Joskus päivät yllättää. Toiset hyvällä ja toiset huonolla tavalla. Sitähän se elämä on.
Saan silti olla älyttömän onnellinen että olen nyt kotona. Istun omalla sohvalla, koira sylissä ja katson parasta kesäsarjaa: Serranon perhettä. Huomenna on uusi päivä, mutta tänään jo uusia ajatuksia. Tai vahvempia vanhoja. Otan kaiken vastaan mitä eteen tulee. Minä pystyn siihen. En ole yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti