Suomalainen ruokakulttuuri

Kuuntelin Yle puheesta Karjula & Tuomola- kurkunleikkaajat sarjaa. Mielenkiintoista keskustelua nykyruokakulttuurista, markkinoinnista, terveellisestä ruoasta ja sen hinnasta, proteiinibuumista ja kalasta. Minua ruoasta keskustelu innosti kirjoittamaan näistä aiheista, koska mielestäni yksi ihminen voi muuttaa maailmaa vain omilla valinnoillaan ja kaikki lähtee siitä, että asioista puhutaan. Nostetaan aiheita keskusteluun ja pohditaan. Nämä asiat ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia. Minä haluan puhua ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

Mitä on suomalainen ruokakulttuuri? Se on sitä mitä syömme, miten, milloin ja kenen kanssa syömme. Suomalaisille ruoka on henkilökohtainen asia. Ruoka kuitenkin koskettaa kaikkia, vaikka useimmille se on arkinen asia. Ruokakulttuuri syntyy joka puolelta tulevista vaikutteista ja muotoutuu jokaiselle omanlaisekseen. 

Kuva täältä

Mainonta vaikuttaa valtavasti ruokatottumuksiin. Vaikka ravitsemussuositukset ovat kaikkien tiedossa. Ei monikaan noudata niitä. Kaupat tuovat Suomeen trendejä maailmalta. Ennen on mietitty ruoan riittävyyttä. Syöty sitä mitä on ollut saatavilla. Nyt joudutaan miettimään mitä syömme, koska valikoimaa on niin paljon. Yhtäkkiä tuli mahdollisuudet ihan erilaiseen ruokaan ja voitiinkin valita mitä vaan milloin vaan. Esim pikaruokalat tai että mansikoita saa tuoreina talvellakin.

Miten olisi ajatus, ettei kaikkea tarvitse aina olla saatavilla vaan kauppojen valikoima vaihtelisi? Hävikkiä paras tapa hallita on vähentää valikoimaa.

Kuva täältä

Mainontaan ja markkinointiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Kuluttajien tulisi tiedostaa että viestintä ohjaa pitkälti meidän ostopäätöksiä. Tuottajat ovat isoja yrityksiä, joilla parhaimmillaan on omat tutkimuslaitokset. Isot rahat saavat tutkimukset näyttämään siltä kuin halutaan, koska tarkoituksena on lisätä kulutusta ja vaikuttaa myyntiin. Tästä esimerkkinä maito. Ihmiset ovat nisäkkäitä ja eivät tarvitse maitoa kuin imeväisikäisenä. Yhteiskunta tukee maatalouspolitiikkaa ja maidon käyttöä. Maidosta on markkinoilla tehty tuote ”välttämätöntä elimistölle”. Mitä sekin kertoo että suomalaiset johtaa osteoporoosi tilastoja ja samaan aikaan meillä käytetään eniten maailmassa maitoa? Jotain tässä nyt on pielessä. Liian usein mennään massan mukana eikä pysähdytä miettimään miksi. Totta kai maitoa saa juoda jos siitä pitää, mutta täytyy muistaa ettei se ole elimistölle välttämättömyys, kuten monet uskovat. Henkilökohtaisesti kehotan myös miettimään maidon tuotannon eettisiä puolia nykyajan yhteiskunnassa.

Kuva täältä

Raha pyörittää ruokakulttuuriamme. Mutta muutoksia on jo nähtävissä positiiviseen suuntaan. Mainostaminen ja viestintä sekä kaupan valikoima vaikuttaa valintoihimme. Me ostetaan mitä kaupat myy ja kaupat myy mitä me ostetaan. Terveellisen ruoan kohtaamissa haasteissa ongelma kansallisella tasolla on mainonta. Motivointi taas on ihmisten tasolla terveellisen ruoan syömisen haasteena. Tuotteita on niin paljon, ettei tiedetä mistä alkaa, silloin on helppo ostaa sellaista, mistä on jo kuullut mainonnan kautta. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä kriittistä ajattelua, kaikkea ei kannata uskoa. Tuotteisiin kannattaa myös tutustua. Esimerkiksi sydänmerkki on apuna jos haluaa tehdä helposti hyviä valintoja. Suomalaisilla on vielä paljon puutteita ruokavalion terveellisyydessä, juurikin johtuen mainonnasta ja kauppojen laajasta valikoimasta. Moni luulee syövänsä terveellisesti vaikka todellisuus on toinen. 

Kuva täältä

Suomalaisuutta on hyvä suosia. Erilaisiin laatumerkkeihin tuotteissa tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Monesti kotimainen ei tarkoita Suomalaista tuotetta, useissa laatumerkeissä riittää esimerkiksi että tuote on valmistettu Suomessa, vaikka ruoka-aineet tulisivat ulkomailta. Laatumerkkejä ovat esim. Sirkkalehti, Avainlippu ja Joutsenmerkki. Myös Lidl on vastikään antanut väärää tietoa kotimaisuudestaan tuotteissa.

Luomu on ainakin ympäristölle, ihmisille ja joskus eläimille parempi vaihtoehto. Tästä herää kuitenkin kysymys minkä vuoksi on pitänyt luoda luomu merkki? Nykyään moni ei luomu tuote on myrkkyjä sisältävä. Tämän vuoksi on luotu eri etuliitteitä tuotteille, jotta niiden myyntiä saataisiin lisättyä ja että ne erottuisivat useiden tuotteiden joukosta, esimerkiksi: aito, mummon, äidin, kotitekoinen, luonnollinen. Toisaalta reilunkaupan tuotteet ovat hyviä, koska ne vähentävät köyhyyttä ja turvaa kehitysmaiden viljelijöiden toimeentuloa. 

Kuva täältä

Arjessa ei ole aikaa miettiä ruokavaliota tai liikuntaa, varsinkin jos elämässä on kuormittavia asioita. Terveellinen ruoka ei ole kallista se vaatii vaan tietoa. Muutokset eivät koskaan ole yksinkertaisia tai nopeita. Ruokatottumukset vaikuttavat pitkälle aikavälille, mutta kannattaa miettiä terveellisen ruoan lyhyen aikavälin muutoksia kuten parempi ruoka vaikuttaa heti parempana jaksamisena. Kannattaa suosia sesonkiruokia ja suunnitella ruoat niiden mukaan. Kilohinnan vertailu kannattaa silloin kuin tuotteet ja valmistusmenetelmät ovat samanlaisia. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla enemmän ja välttää eineksiä.

Itse tehtyä vegaaniruokaa

Tärkeintä on nauttia terveellisestä ja maukkaasta ruoasta, mieluiten yhdessä muiden kanssa!