Mitä kalaa söisin?

Karjula & Tuomola keskustelevat Yle puheessa kotimaisen kalan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Linkki Areenaan kannattaa ehdottomasti kuunnella.

Jokainen suomalainen varmasti tietää että kalaa tulisi syödä kaksi kertaa viikossa. Mutta mihin on unohdettu suomalaiset kalat? Nykyään on liian tavallista napata kaupasta norjalainen lohi sen kummemmin miettimättä sen alkuperää. Monilla kalaruoka tarkoittaakin tonnikalaa, kalapuikkoja, lohta tai jotain lohesta tehtyä ruokaa niin kotona kuin ruokaloissa. Kaikki näistä edellä mainituista ei välttämättä ole hyviä vaihtoehtoja, mutta hyviäkin löytyy. 

”MSC-sertifikaatti takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Sertifikaatti myönnetään vain määräajaksi. MSC-sertifikaatti pyrkii takaamaan sertifioitujen tuotteiden ekologisuuden asettamiensa ympäristönormien kautta." Tieto kopioitu wwf:n kalaopas sivuilta: Linkki

 

Kuva täältä

Kalakannat ovat hupenemassa. Kalastus on maapallolla monelle ainoa elinkeino ja ruoan lähde. Siksi pitää kiinnittää huomiota siihen, mitä kalaa syö, jotta kalakannat eivät häviä. MSC-sertifikaatti pyrkii takaamaan ekologisuuden ja vähentämään ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Kannattaa suosia tuttuja elinvoimaisia lähivesien kaloja, kuten ahven, muikku, hauki ym. Kun syö pyydystettyä kalaa, tulee ehdottomasti käyttää MSC- merkittyjä tuotteita. 

Kaikki kalat eivät myöskään ole omalla terveydelle turvallisia. Kasvatetulla kalalla ASC-sertifikaatin pitäisi taata ympäristöystävällisyys. Minä kehotan kuitenkin välttämään kasvatettujen kaloja. 

Muutama fakta kasvatetusta kalasta, esimerkkinä lohi:

Kuvat ja tietoa täältä

-Kasvatettua lohta on kaikki kaupassa ja ravintoloissa myytävä lohi ellei toisin mainita. Villi lohi on vapaana luonnossa elävä lohi. Villin lohen liha on väriltään punaista, kasvatetun oranssia (värjätty, kun muuten olisi harmaa). 

-Kasvatettu lohi elää kasvatustehtaissa ahtaissa tiloissa, joissa taudit leviävät nopeasti. Tämän vuoksi kaloille syötetään antibiootteja, jotta taudeilta vältytään. Antibiootit kulkeutuvat ihmisiin kun ihminen syö kalaa, tämä taas osaltaan vaikuttaa antibiootti resistenssien kehittymiseen. Kalat myös kokevat kipua ja stressiä ahtaissa elinolosuhteissa. Ne eivät myöskään voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Eettisyys!

-Kasvatettuja lohia karkaa vuosittain n. 1 miljoona, karanneet lohet tartuttavat muihin kaloihin loisia sekä tappavia virustauteja. Näin ollen myös koko villilohi kanta on vaarassa saastua. Kalojen jätteitä ja ruokajäämiä ei siivota, jolloin ne saastuttavat ympäristöä. 

-Kasvatetut lohet sisältävät ympäristömyrkkyjä, esimerkiksi elohopeaa, dioksiinia ja PCB:tä, joka aiheuttaa ihmisille mm. syöpää, hermostovaurioita, vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja immuunisysteemiin. Lohessa rasva sitoo myrkkyjä itseensä. Näitä myrkkyjä kalat saavat mm. ravintolisistä mitä niille syötetään. Tutkimusten mukaan menee jopa 50 vuotta ennen kuin ympäristömyrkyt poistuvat ihmiskehosta. Lapsille nämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen. Sen vuoksi raskaana olevien ja lasten tulisi erityisesti välttää kasvatettujen rasvaisten kalojen syömistä. 

-Lohille syötetään niille epätyypillistä ruokaa kuten soijaa ja kalaöljyä, Norjassa on myös sallittua tietyssä määrin syöttää kaloille geenimuunneltua maissia, vaikka muutoin sen käyttö on Norjassa kiellettyä. Normaalisti lohet ovat petokaloja. Tästä epätyypillisestä ruoasta johtuen kalat ovat väriltään harmahtavia, mikä ei houkuttele ihmisiä, joten kaloille syötetään väriainevalmistetta. Väriainevalmisteen on todettu aiheuttavan silmäsairauksia.

-Kasvatetun lohen ravintoarvot ovat huonommat ja omega-3 rasvahappoja on puolet vähemmän kuin villissä lohessa. Tämä johtuu lohelle epätyypillisestä ruoasta. Omega-3:sta saadaan kalan rasvasta, mikä taas kasvatetulla lohella on sitonut itseensä kaikki myrkyt. 

-Kasvatettu kala on terveydelle ja ekologisesti pahin vaihtoehto mitä voi syödä. Suosikaa siis villiä kalaa ja totta kai mieluummin suomalaista kalaa, jota meillä riittää tuhansissa järvissä ja joissa. 

WWF:n kalaopas (löytyy täältä) kertoo mitä kaloja kannattaa kulloinkin suosia, syödä harkiten tai välttää. Tässä on tämän hetkinen lista kaloista, joita kannattaa suosia kalaa syödessä:

• Ahven (Suomi)
• Anjovis (kilohailista)
• Hauki (Suomi)
• Kampela ja punakampela (verkot, rysät ja nuotat Suomesta ja Pohjanmereltä)
• Kilohaili (Itämeri)
• Kirjolohi (Suomi)
• Kuha (Suomi)
• Kuningasrapu (Norja)
• Kuore (Suomi)
• Lohi, kasvatettu (ASC- tai luomumerkitty kasvatettu)
• Made (Suomi)
• Makrilli (Koillis-Atlantti)
• Muikku (Suomi)
• Nahkiainen (Suomi)
• Rapu (Suomi)
• Siika (Suomen sisävesistä)
• Silakka ja silli
• Simpukat ja osterit (käsinpoimittu ja kasvatettu)
• Särkikalat (Suomi)
• Turska (verkot ja pitkäsiima Barentsinmereltä)
• MSC- ja ASC-merkityt kalatuotteet